Ero sivun ”Armo (kristinusko)” versioiden välillä

'''Armo''' ([[latina]]ksi ''gratia'') on [[kristinusko]]n peruskäsitteitä. Se merkitsee anteeksiantamista tai muuta hyvyyttä. Kristinuskon mukaan [[Jumala]] antaa ihmiselle armon, joka tarkoittaa useinkin pahojen tekojen eli [[synti]]en antamista anteeksi ja sitä, että sielu pelastuu kuoltuaan kadotukselta tai ikuiselta tuskalta. Kristillinen traditio tuntee monia Jumalan armon määritelmiä. Erilaiset määritelmät aiheuttavat helposti käsitteellisiä sekaannuksia ja teologisia väärinkäsityksiä. Armo määritellään kirkon piirissä usein Jumalan rakkaudeksi ja hyvyydeksi.

 

 

Ihmisen hyvyys ei ole uhka Jumalan päätäntävallalle klassisessa [[katolinen kirkko|katolisessa]] teologiassa. Jumala hyväksyy ihmisen yhteyteensä, ei ihminen itse. Ansiosuhde ei ole voimassa Jumala-suhteessa [[luterilaisuus|luterilaisessa]] teologiassa. Kenenkään ei tarvitse yrittää ansaita Jumalan lahjoja itselleen. Luterilaisessa teologiassa ihminen ottaa Jumalan lahjat vastaan uskomalla kristinuskon perustaviin oppeihin.