Ero sivun ”Gamma-aminovoihappo” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:Gamma-Aminobuttersäure - gamma-aminobutyric acid.svg|thumb|200px|Gamma-aminovoihappo]]
[[Kuva:GABA3d.png|thumb|200px|Gamma-aminovoihapon 3D-malli]]
'''Gamma-aminovoihappo''' eli '''GABA''' ('''G'''amma-'''a'''mino'''b'''utyric '''a'''cid) on tärkein aivojen ja muun keskushermoston hermosolujen toimintaa jarruttava [[Aivojen välittäjäaine|välittäjäaine]]<ref>C. Heather Ashton 2006: BENTSODIATSEPIINIT – VAIKUTUKSET – VIEROITUS. http://www.sosiaalisairaala.fi/koulutusmateriaalia/bentsodiatsepiini_hoitomanuaali.pdf</ref>. GABA:n välittämä viesti on luonteeltaan inhibitorinen eli vaimentava tai lamaava: GABA
'''Gamma-aminovoihappo''' eli '''GABA''' ('''G'''amma-'''a'''mino'''b'''utyric '''a'''cid) on [[keskushermosto]]n tärkeä [[inhibitorinen]] eli hillitsevä [[välittäjäaine]]. GABA:lla on siis rauhoittava vaikutus, ja sen puute voi aiheuttaa [[ahdistuneisuus|ahdistuneisuutta]] ja [[masennus|masentuneisuutta]]. GABA voi ehkäistä myös [[epilepsia|epileptisiä]] kohtauksia. Yksittäisissä [[neuroni|neuroneissa]] GABAn vaikutus voi olla myös [[eksitoiva]] eli kiihdyttävä. Elimistön tärkein kiihottava välittäjäaine, GABA:n vastavaikuttaja, on [[glutamaatti]].
välittää hermosolulle käskyn vähentää toimintaa tai lopettaa toimintansa. Noin 40 % aivosoluista reagoi gamma-aminovoihapon inhibitoriseen vaikutukseen.<ref>C. Heather Ashton 2006: BENTSODIATSEPIINIT – VAIKUTUKSET – VIEROITUS. http://www.sosiaalisairaala.fi/koulutusmateriaalia/bentsodiatsepiini_hoitomanuaali.pdf</ref> Yksittäisissä [[neuroni|neuroneissa]] GABAn vaikutus voi olla myös [[eksitoiva]] eli kiihdyttävä.
 
Elimistön tärkein kiihottava välittäjäaine, GABA:n vastavaikuttaja, on [[glutamaatti]].
 
Gamma-aminovoihapon [[kemiallinen kaava]] on C<sub>4</sub>H<sub>9</sub>NO<sub>2</sub>, [[moolimassa]] 103,12&nbsp;g/mol, [[sulamispiste]] 195-204&nbsp;°C ja [[CAS-numero]] 56-12-2.
 
GABA:n puute voi aiheuttaa [[ahdistuneisuus|ahdistuneisuutta]], [[masennus|masentuneisuutta]] ja [[epilepsia|epileptisiä]] kohtauksia{{Lähde?||14. tammikuuta 2009}}.
 
==GABA:n merkitys elimistössä==
 
[[Amygdala]]n [[basolateraalinen|basolateraalisella]] [[tumake|tumakkeella]] (BLA, '''B'''aso'''la'''teral Nucleus
of Amygdala) on merkitystä muun muassa [[pelkotila|pelkotilojen]] synnyssä. BLA:ssa on neuroneita, joita GABA [[inhiboida|inhiboi]]. Ilman BLA:n riittävää GABAergistä inhibointia voi henkilölle syntyä ahdistuneisuutta, pelkotiloja, masentuneisuutta ja [[sympaattinen hermosto|sympaattisen hermoston]] yliaktivoitumista.
 
GABA:n nauttiminen lisää [[kasvuhormoni]]n ja [[prolaktiini]]n [[synteesi]]ä. GABA voi auttaa nukahtamisvaikeuksista kärsiviä ja parantaa unen laatua.
 
Tietyillä GABA-reseptoreihin sitoutuvilla lääkkeillä voidaan lievittää liiallista [[lihasjänteys|lihasjänteyttä]] (spastisuutta), [[epilepsia]]a ja tiettyjä [[psyykkiset häiriöt|psyykkisiä häiriöitä]]. Eräät epilepsialääkkeet, kuten esimerkiksi valproaatti, vigabatriini, gabapentiini ja topiramaatti, tehostavat elimistön oman GABA:n vaikutusta.
 
'''Gamma-aminovoihappo''' eli GABA on tärkein hermosolujen toimintaa jarruttava [[Aivojen välittäjäaine|välittäjäaine]]<ref>C. Heather Ashton 2006: BENTSODIATSEPIINIT – VAIKUTUKSET – VIEROITUS. http://www.sosiaalisairaala.fi/koulutusmateriaalia/bentsodiatsepiini_hoitomanuaali.pdf</ref>.
 
GABA- eli gamma-aminovoihapporeseptoreita on kahta päätyyppiä; GABA<sub>A</sub> ([[ionikanavareseptori]]) ja GABA<sub>B</sub> ([[G-proteiinikytkentäinen reseptori]]). Myös GABA<sub>C</sub>-reseptori tunnetaan sekä reseptorien alatyyppejä.
 
Monet rauhoittavat lääkeaineet kuten [[bentsodiatsepiinit]] lisäävät hermoston GABA-pitoisuutta aiheuttaen hermoratojen toiminnan epäspesifiä, yleistynyttä hidastumista. Bentsodiatsepiiniryhmään kuuluvat lääkeaineet sitoutuvat GABA<sub>A</sub>-reseptoreihin, minkä vuoksi kyseisiä reseptoreita kutsutaan myös bentsodiatsepiinireseptoreiksi. Näitä reseptoreita on sekä aivoissa että sisäelimissä<ref>C. Heather Ashton 2006: BENTSODIATSEPIINIT – VAIKUTUKSET – VIEROITUS. http://www.sosiaalisairaala.fi/koulutusmateriaalia/bentsodiatsepiini_hoitomanuaali.pdf</ref>.
 
Bentsodiatsepiinit nostavat aivojen gamma-aminovoihappopitoisuutta, mikä aikaansaa keskushermoston toiminnan hidastumista tai osittaista lamautumista. Bentsodiatsepiineilla hoidetaan muun muassa unettomuutta, paniikkihäiriötä, epilepsiaa ja kroonisia särkyjä.
Rivi 23:
Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö voi aiheuttaa masennusta, koska bentsodiatsepiinit vähentävät aivojen [[serotoniini|serotoniinipitoisuutta]]. Bentsodiatsepiinit vähentävät myös aivojen muiden välittäjäaineiden kuten [[dopamiini|dopamiinin]] ja [[noradrenaliini|noradrenaliinin]] tuotantoa.
 
Myös [[barbituraatti|barbituraatit]] sitoutuvat GABA<sub>A</sub>-reseptoreihin nostaen aivojen gamma-aminovoihappopitoisuutta. Myös monet epilepsialääkkeet (esimerkiksi valproaatti, vigabatriini, gabapentiini ja topiramaatti) tehostavat elimistön oman GABA:n vaikutusta.
 
[[Baklofeeni]] (Baclon, Baclopar, Lioresal) on GABA<sub>B</sub>-[[agonisti]] eli se jäljittelee GABA:n vaikutusta elimistössä ja sitoutuu GABA<sub>B</sub>-reseptoreihin. Baklofeenia käytetään yleisimmin keskushermoston toiminnan aiheuttaman liiallisen lihasjänteyden ja [[spasmi]]en hoidossa. Sairauksia, joissa baklofeenia yleisesti käytetään, ovat muun muassa [[MS-tauti]] ja [[selkäydinvamma]]t. Baklofeenista voi olla apua [[dystonia]]an.
 
[[Amygdala]]n [[basolateraalinen|basolateraalisella]] [[tumake|tumakkeella]] (BLA, '''B'''aso'''la'''teral Nucleus
of Amygdala) on merkitystä muun muassa [[pelkotila|pelkotilojen]] synnyssä. BLA:ssa on neuroneita, joita GABA [[inhiboida|inhiboi]]. Ilman BLA:n riittävää GABAergistä inhibointia voi henkilölle syntyä ahdistuneisuutta, pelkotiloja, masentuneisuutta ja [[sympaattinen hermosto|sympaattisen hermoston]] yliaktivoitumista.
 
 
==Lähteet==
<references/>
 
== Aiheesta muualla ==