|
Luther vaikutti myös teologian ulkopuolella. Hänen raamatunkäännöksensä ja muu kirjoitustyönsä kehitti saksan [[yleiskieli|kirjakieltä]] ja hän oli tunnettu myös aktiivisena yhteiskunnallisena vaikuttajana. Luther oli myös hyvin musikaalinen; hän sepitti itse useita sävelmiä, joista tunnetuin on protestanttisissa kirkoissa tunnettu koraali ''[[Jumala ompi linnamme]]'' (''Ein feste Burg ist unser Gott'').
== Elämä ==
=== Varhainen elämä ===
[[Tiedosto:Lucas Cranach d. Ä. 057.jpg|thumb|Hans Luder, [[Lucas Cranach vanhempi|Lucas Cranach vanhemman]] maalaus vuodelta 1527.]]
Martti Luther syntyi Hans ja Margaretha Luderin poikana. Hänet kastettiin Touloisen Pyhän Martin päivänä, jonka mukaan hän sai nimensä. Isä Hans työskenteli kuparikaivoksessa läheisessä Mansfeldissä ja toivoi pojastaan virkamiestä tuomaan perheelle lisää kunniaa. Nuori Martti lähetettiin opintielle Mansfeldiin, Madgeburgiin ja Eisenachiin. Vuonna [[1501]] Martti kirjoittautui sisään Erfurtin yliopistoon opiskelemaan lakia. Nuori oppilas saavutti kandidaatin arvon vuonna [[1502]] ja valmistui maisteriksi [[1505]].
Jo nuorena Luther tunsi erityistä kiinnostusta hengellisiin asioihin pohtien varsinkin omaa suhdettaan Jumalaan. Ratkaisevan käänteen aiheutti raivoisa ukkosmyrsky kesällä [[1505]]. Myrsky iski Lutherin ollessa matkalla opiskelukaupunkiinsa. Tästä säikähtäneenä hän rukoili apua: "Auta, [[Pyhä Anna]]! Jos tästä selviän, ryhdyn munkiksi!". Koska Lutherin henki säästyi, hän piti lupauksensa, erosi oikeustieteellisestä ja meni kaupungin augustinolaisluostariin isänsä vastustuksesta huolimatta.
=== Kamppailu rauhasta Jumalan kanssa ===
Nuori veli Martti omistautui täysin luostarielämälle. Hän pyrki tekemään hyviä töitä miellyttääkseen Jumalaa ja palveli toisia rukoillen heidän sielujensa puolesta. Rauha Jumalan kanssa osoittautui hänelle kuitenkin vaikeaksi saavuttaa. Luther paastosi, piinasi ruumistaan piiskaamalla sitä, vietti pitkiä aikoja rukoillen ja ripittäytyen jatkuvasti. Luostarissa hän luki myös paljon Raamattua.
Lutherille oli suurena apuna hänen rippi-isänsä [[Johann von Staupitz]], joka neuvoi nuorta munkkia luottamaan Kristukseen. Hän tutustutti Lutherin saksalaisen mystiikan nimellä kulkevaan hengellisen kirjallisuuden suuntaukseen ja tuki hänen teologianopintojaan. Luther vihittiin papiksi vuonna 1507. Staupitz myös lähetti Lutherin matkalle Roomaan selvittämään augustinolaissääntökunnan sisäisiä erimielisyyksiä. Myöhemmin Staupitz määräsi Lutherin luennoimaan Wittenbergin yliopistossa ja jatko-opiskelemaan siellä teologiaa: tohtorin tutkinnon tämä suorittikin vuonna 1512. Samana vuonna Lutherista tuli Wittenbergin yliopiston professori.
=== Lutherin teesit ===
Martti Luther julkaisi kuuluisat [[95 teesiä]]än [[Wittenberg]]in linnankirkon edustalla vuonna 1517. Lutherin käyttämässä Uudessa testamentissa on kohta: "Tohtori Martin Luther julkisti vuonna 1517 teesinsä kirkon oveen". Kirjoittajaksi arvellaan Lutherin uskottua Georg Röreriä. Teesejä jäljennettiin ja levitettiin ahkerasti kautta valtakunnan. Tästä alkoi hänen ja katolisen kirkon välinen julkinen taistelu, joka johti katolisen kirkon hajaannukseen ja protestanttisten kirkkojen syntyyn.
Eräänä näkyvimmistä epäkohdista oli katolisen kirkon [[ane]]kauppa, joka oli herättänyt kysymyksiä jo aikaisemmin. Englannissa [[John Wycliffe|Wycliffe]] arvosteli aneita jo 1300-luvulla. [[Jan Hus]] oli päätynyt roviolle vuonna [[1415]]. Lutheria varoiteltiin Husin kohtalosta. Domikaanimunkki [[Johann Tetzel|Tetzel]] oli saarnannut anekaupan puolesta sanoin: "Kun raha kirstuhun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa".
Luther tuomitsi anekaupan sanoen: "Paavillinen ane ei anna anteeksi ainoatakaan syntiä, rauhan voi saavuttaa Kristuksen sanassa uskon kautta." Nämä sanat aloittivat protestanttisen uskonpuhdistuksen.
=== Lutherin väittely Johannes Eckin kanssa ===
[[Tiedosto:Martin Luther 2.jpg|thumb|left|200px|Martti Luther]]
Luther kutsuttiin väittelyyn [[Johann Eck]]in kanssa Leipzigin yliopistoon heinäkuussa [[1519]]. Eck syytti Lutheria [[hussilaisuus|hussilaisuudesta]]. Luther myönsi löytäneensä [[Jan Hus]]in kirjoituksista kristillisiä ja evankelisia totuuksia, joita yleinen kirkko ei voi tuomita. Luther sanoi: "Raamatun tähden meidän täytyy hyljätä paavi ja konsiilit. Minä tahdon uskoa omasta tahdosta enkä olla minkään auktoriteetin orja, oli se sitten konsiili, yliopisto tai paavi." Hän myös puhui uskovien yleisen pappeuden puolesta. Leipzigin väittely oli Lutherin voitto. Lutherin kirjoituksia voitiin kehittyneen kirjapainotekniikan avulla koota kirjoiksi ja uskonpuhdistus alkoi saada kannatusta kaikkialla Euroopassa.
Seuraavana vuonna, 1520 syksyllä, Luther vastaanotti pannauhkaus[[bulla]]n, jota kutsutaan alkusanojen mukaan nimellä ''[[Exsurge Domine]]''. Kun ylioppilaat polttivat kirkollisia kirjoja julkisesti, heitti Luther vihkomuotoisen bullankin tuleen. Varsinainen [[panna]]bulla ''Decet Romanum Pontifacem'' julkaistiin tammikuussa 1521.
=== Luther Wormsin valtiopäivillä ===
Kun keisari [[Kaarle V]] avasi [[Wormsin valtiopäivät]] [[10. tammikuuta]] [[1521]], Luther oli saanut käskyn tulla selittämään näkemyksiään myös siellä. Luther kysyi: "Onko meidän aloitettava tämän kiistan selvittäminen tuomitsemalla Jumalan sana?". Lutheria vaadittiin perumaan näkemyksiään, mutta hän jatkoi: "Ellei minua Pyhän Raamatun todistuksilla ja selvillä järkisyillä saada vakuuttuneeksi, sillä yksinomaan paavia ja kirkolliskokoustakaan en voi uskoa. Olen sidottu omaantuntooni ja Jumalan sanaan. Sen vuoksi en voi perua mitään." Keisari julisti Wormsin ediktin, jonka mukaan Luther oli paholainen munkinkaapuun puetun ihmisen hahmossa. Luther tuomittiin myös valtionkiroukseen ja kerettiläiseksi ja hänen kirjansa määrättiin poltettaviksi. Lutherin suojelija vaaliruhtinas [[Fredrik Viisas]] antoi kuitenkin luvan "siepata" Luther, ja viedä hänet turvaan [[Wartburgin linna]]an. Siellä piileskellessään Luther omistautui kirjalliseen työhön muun maailman luullessa hänen kuolleen. Lutherin sanomaksi usein väitetty "Tässä seison, enkä muuta voi. Jumala minua auttakoon" ei ole Lutherin sanoma lause.{{Lähde}}
=== Raamatunkäännös ===
[[Tiedosto:WartburgLutherstube1900.jpg|thumb|300px|Lutherin työhuone Wartburgin linnassa.]]
Lutherin saksankielinen raamatunkäännös lukeutuu kristikunnan tärkeimpiin. Myös ennen Lutheria Raamatusta oli olemassa käännöksiä saksaksi, mutta niiden kieli oli epäyhtenäistä ja osin vaikeasti ymmärrettävää.
Luther käänsi [[Uusi testamentti|Uuden testamentin]] yhdessätoista viikossa vuonna [[1522]] ollessaan Wartburgin linnassa. [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] kääntämiseen häneltä kului työryhmän avustamanakin 12 vuotta. Täydellinen saksankielinen Raamattu ilmestyi vuonna [[1534]].
Luther vältti versiossaan aiempien Raamattujen sanantarkkoja käännöksiä. Sen sijaan hän paneutui tarkemmin asiasisältöön sekä ajatukseen, jonka kukin raamatunkohta halusi välittää. Näin Lutherin käännöksestä tuli myös muiden [[protestanttisuus|protestanttisten]] kansankielille käännettyjen Raamattujen esikuva. Muun muassa Ruotsin uskonpuhdistaja [[Olaus Petri]] ja Suomen uskonpuhdistaja [[Mikael Agricola]] käyttivät hänen käännöstään työnsä apuna.
Raamatunkäännöksen lisäksi Lutherin merkittävimpiä tuotoksia ovat [[katekismus|katekismukset]] ''[[Iso katekismus]]'' sekä ''[[Vähä katekismus]].'' Iso katekismus oli tarkoitettu papeille, Vähä eli pieni perheenisille avuksi kristillisen uskon oppimiseen ja opettamiseen.
Vuonna 1522 Luther vaihtoi saksan latinan tilalle jumalanpalveluskieleksi. Hän arvosteli paavin ja kirkkoruhtinaiden vallankäyttöä ja piti Raamattua kirkon ylimpänä auktoriteettina.
1524 ja 1525 Luther väitteli tunnetun humanistin, [[Erasmus Rotterdamilainen|Erasmus Rotterdamilaisen]], kanssa: tämä kun korosti tahdon vapautta ja sen merkitystä ihmisen pelastukselle. 1525 Luther arvosteli kovin sanoin Saksan talonpoikaiskapinallisia. Pari vuotta aiemmin hän oli antanut "herrojen" kuulla kunniansa muun muassa näiden talonpojille sälyttämien kovien verojen vuoksi. Talonpoikia hän kehotti kuuliaisuuteen, mutta lopulta kumpikaan osapuoli ei kuunnellut uskonpuhdistajaa.
=== Augsburgin valtiopäivät vuonna 1530 ===
Keisari [[Kaarle V]] kutsui koolle valtiopäivät ja kaikkien oli esitettävä uskontunnistuksensa. [[Philipp Melanchthon]]in laatima ja luterilaisten allekirjoittama tunnustus erotti heidät lopullisesti katolisesta kirkosta. Luther ei voinut osallistua valtiopäiville koska hän joutui valtakunnankirouksen vuoksi pelkäämään henkensä puolesta.
=== Luther ja paavin Nuntius Vergerio ===
Paavi [[Paavali III]] kutsui koolle [[Trenton kirkolliskokous|Trenton kirkolliskokouksen]] ja paavi lähetti Nuntius Vergerion Lutherin luokse marraskuussa [[1535]]. Luther lupasi saapua kokoukseen ja jos paavi halusi tulla Wittenbergiin, niin hän olisi tervetullut.
=== Lutherin kuolema ===
Luther kuoli [[18. helmikuuta]] [[1546]] syntymäkaupungissaan. Hänet haudattiin Wittenbergin linnankirkkoon.
== Perhe ==
| 