Ero sivun ”Alttarikaappi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
järj, kh
KielimiliisiBot (keskustelu | muokkaukset)
p kh+, typos fixed: Alunp → Alun p using Project:AWB
Rivi 4:
Alttarikaappi koostuu kahdesta tai useammasta hartauskuvasta. Uskonnollisaiheiset kuvat voivat maalauksia, reliefijä tai pieniä veistoksia. Siipialttari voidaan sijoittaa kirkossa [[alttari]]n taakse tai joskus itse alttarille. Jos se on sijoitettu kuoriin seinästä irralleen, kaapin molemmat puolet voidaan maalata. Alttarikaapin veistoksin ja maalauksin varustettua jalustaa nimitetään predellaksi<ref name="H&F">Honour, Hugh & Fleming, John: Maailman taiteen historia s. [727]. Helsinki: Otava 1992 ISBN 951-1-11486-7</ref>.
 
AlunperinAlun perin kristillinen [[alttari]] oli pöytä, jonka sivuissa oli maalauksia, puuleikkauksia ja metallipakotuksia. Vähitellen mukaan tuli pyhäinjäännöksiä suojaava maalauksin kuvitettu seinäke, joka oli usein kolmiosainen. Siitä kehittyi 1200-luvulla pyhimyskaappi. Vähitellen 1300-luvulla yleistyivät alttarikaapit,<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen"></ref> jotka ovat enemmänkin kokoontaitettava ja muunneltavia alttaritauluja kuin varsinaisesti kaappeja. Alttarilaitteille yleensä tuli tarvetta etenkin katolisessa kirkossa 1200-luvun alkupuolella, kun papit alkoivat toimittaa messua selin seurakuntaan.<ref name="H&F"></ref>
 
Alttarikaappeja tehtiin kirkkoihin eniten 1400-luvulla. Niiden tilalle tulivat ensin Italiasta alkaen alttariseinät 1500-luvulla ja kevyemmät alttaritaulut 1800-luvulla.<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen"></ref>