Ero sivun ”Taiteiden yö” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Helsingin Taiteiden yön vaiheita: virheen korjaus |
|||
Rivi 16:
Kolmantena Taiteiden yönä 1991 tapahtumat laajenivat varsinaisten taidetoimintojen ulkopuolelle: Benji-hyppyjä kauppatorilla, osalla Ravintoloista erikoislupa Alkosta poikkeukselliseen aukioloaikaan, Kasarmitorilla katettu herkkupöytä, elokuvia Senaatintorilla ja paljon muuta. Sinfonikonsertteja, katuteatteria, tanssiesityksiä, katselijasta osallistujaksi, taidegalleriasta taidemaalariksi. Yleisömäärän arviot olivat 30 000 – 80 000 välillä. Lieveilmiöitä alkoi esiintyä, riehakkuutta, liikaa väen paljoutta ja kaupallisuutta yhä enevässä määrin.<ref>Timo Cantell, s. 125–127</ref>
Neljäs Taiteiden yö -tapahtuma 1992 koettiin kaoottiseksi, liian laajaksi ja jopa ryyppyjuhliksi. Taiden yönä ei hyväksytä vappu-meininkiä, liikaa alkoholia, päihtyneitä, oksentelua, virtsaamista. Monet tuhannet taide- ja kulttuurimyönteiset ihmiset pettyivät kohdatessaan suuren joukon humalassa örveltävää nuorisoa kaljakasseineen ja varttuneemmankin väen tarpeiden tyydyttämisen tavalla, joka herätti ärtymystä. Ihmiset katsovat, että taide ja epäjärjestys eivät kuulu yhteen. Taiteiden yö koettiin uhattuna jos virtsaamista, juopottelua ja mellastamista ei pystytä hillitsemään.Toisaalta taide- ja kulttuuritapahtumien tarjonta alkoi kasvaa jo yli äyrättensä. Yhdessä yössä ei ehtinyt kokea ja nähdä kaikkea, mitä Taiteiden yön tarjottimella oli. Liikkuminen väen paljouden takia oli vaikeaa ja julkisten kulkuneuvojenkin reitit olivat keskusta-alueella jo päivällä lähes täysin tukossa. Taitavasti kohteensa valinnut yleisö löysi kuitenkin ihasteltavaa ja mukavia asioita päivän tapahtumista, jos niin halusi.<ref>Timo Cantell, s.
Vuonna 2009 oli jo 20. Taiteiden yö Helsingissä.
| |||