Ero sivun ”Keskustelu:Suomen kielipolitiikka” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kritiikki / opiskelumahdollisuudet: muotoiltu ilmaisu |
|||
Rivi 302:
:::Yleisen tason olettamukset on kuitenkin syytä kirjata omaan pöytälaatikkoon ja kirjata tänne vain sellaista tietoa joka löytyy lähteestä, muuten kyse on mutusta ja henk.koht.mielipiteistä eli omasta maailmankuvasta. --[[Käyttäjä:Ulrika|Ulrika]] 9. tammikuuta 2010 kello 22.55 (EET)
::::Lähteiden mukaan pitkälti pitää kirjoittaa, mutta olisiko tässä muotoiluna toimiva: "Ruotsin kielen opetusta on toisaalta kritisoitu siitä, että se ei riitä turvaamaan riittävää ruotsin kielen osaamista; ruotsinkieliset opiskelevat yleensä suomen kieltä '''ensimmäisenä vieraana kielenä''', kun taas ruotsin kieltä ei useinkaan '''aloiteta''' ennen seitsemättä luokkaa." (muutos korostettuna + päälle artikkelissa mainitut lähteet) Vältettäisiin ainakin tuo kolmannen luokan loukku. --[[Käyttäjä:Aulis Eskola|Aulis Eskola]] 9. tammikuuta 2010 kello 23.35 (EET)
:::::En haluaisi olla ilkeä, mutta tuolla tekstissä sanotaan: Folktingetin tekemän tutkimuksen (Vårt land, vårt språk — kahden kielen kansa, 1997) mukaan 70 prosenttia suomalaisista pitää ruotsin kieltä osana kansallista identiteettiään[22]. Ja viite vies ihan muuhun kuin tuohon tutkimukseen, josta on puhe. Eli onko viite relevantti? Jos on ensin ollut tiedustelu, sitten sen tulkinta ja sen jälkeen selvitys tuloksesta, niin onko tämä viite jo tertiääristä lähteistöä vai jopa qvartiääristä? Miksi se on parempaa kuin tilasto, josta on, minun mielestäni, hyvät esimerkit artikkelin alussa? Keskustelu alkoi siitä, kun käyttäjä Joonasl tokaisi,etteivät tilasto riitä lähteeksi. Ja minusta ne ovat hyvä lähde tässäkin tapauksessa. Miten on Joonasl? --[[Käyttäjä:Anna v. F.|Anna v. F.]] 9. tammikuuta 2010 kello 23.58 (EET)
| |||