Ero sivun ”Uusgotiikka” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
D'ohBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: bg:Неоготика
Niera (keskustelu | muokkaukset)
→‎Uusgotiikka Suomessa: Uusgotiikka Suomessa -sivun sisältö kirkkolistausta lukuunottamatta tänne
Rivi 3:
__NOTOC__
==Uusgotiikka Suomessa==
Suomalaista uusgotiikkaa edustavat muun muassa [[Georg Theodor von Chiewitz]]in [[Helsinki|Helsingin]] [[Ritarihuone]] (1861) sekä [[Carl Axel Setterberg]]in [[Vaasan hovioikeus|Vaasan hovioikeuden talo]] (1861) ja [[Vaasan kirkko|kirkko]] (1867).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Taiteen Pikkujättiläinen | Vuosi =1995 | Luku = | Sivu =772 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 951-0-16447-X | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =19.7.2009 | Kieli = }}</ref> Erityisesti uusgotiikka näkyykin lukuisissa kirkoissa.
{{Pääartikkeli|[[Uusgotiikka Suomessa]]}}
 
Erityisesti uusgotiikka näkyy Suomessa lukuisissa kirkoissa. Ensimmäinen merkittävä työ uusgotiikan saralla tehtiin, kun [[Carl Ludvig Engel]] suunnitteli [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkon]] korjaustyöt ja uuden torninhuipun vuoden [[1827]] suurpalon jälkeen. Uusgotiikka löi itsensä läpi Engelin seuraajan [[Ernst Lohrmann]]in intendenttikaudella [[1841]] - [[1865]] hänen suunnittelemiensa kirkkojen myötä.
Suomen [[Rakennushallitus|Yleisten rakennusten intendentinkonttorissa]] alettiin kiinnostua uusgotiikasta 1820-luvulla, jolloin tyyliä käytettiin joidenkin kellotapuleiden suunnitteluun. Ensimmäinen merkittävä työ uusgotiikan saralla tehtiin, kun [[Carl Ludvig Engel]] suunnitteli [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkon]] korjaustyöt ja uuden torninhuipun vuoden [[1827]] suurpalon jälkeen.
 
Uusgotiikka löi itsensä läpi Engelin seuraajan [[Ernst Lohrmann]]in intendenttikaudella [[1841]] - [[1865]] hänen suunnittelemiensa kirkkojen myötä. Tällöin hän suunnitteli uusgotiikasta myös kiinnostuneen arkkitehti [[Anders Fredrik Granstedt|A.F. Granstedtin]] kanssa [[Kerimäen kirkko|Kerimäen puukirkkoa]], jossa näkyy myös [[empiretyyli]]. Granstedtiä epäilytti suuren kirkon rakentaminen, mutta hän suostui kuitenkin, erityiskorvausta vastaan. Näin suuria kirkkoja ei kuitenkaan haluttu rakentaa useampia.
 
Merkittäviä uusgoottilaisten kirkkojen suunnittelijoita olivat Lohrmannin lisäksi muun muassa Georg Theodor von Chiewitz, Carl Axel Setterberg, [[Carl Albert Edelfelt]], [[Frans Sjöstörm]], [[Jac. Ahrenberg]], [[Karl Öhman]] ja [[Josef Stenbäck]].
 
 
{{Commons|Gothic revival|Uusgotiikka}}