Ero sivun ”Heikki Värtsi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 88.114.35.47 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän A333 tekemään versioon. |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
Feodor Petrovich eli Heikki Värtsi (s. 22. elokuuta 1931, Käkisalmi) on kautta aikojen tuotteliaimpia suomalaisia musikaaliohjaajia ja -koreografeja. Koulutukseltaan hän on ekonomi. Värtsi koki kovia jouduttuaan evakkoon kotoaan Karjalasta hyvin nuorena; Ähtärin kautta perhe kotiutui Jyväskylään. Isä Pekka Värtsi oli kauppias myös Käkisalmessa sekä Sortavalassa ja Jyväskylässäkin hän avasi lyhyttavaraliikkeen toria vastapäätä; P. Värtsi Oy. Äiti Alexandran ja Pekka Värtsin kolmesta henkiinjääneestä lapsesta Heikki oli nuorin, myös sisaret Senja ja Eva hemmottelivat perheen ainoaa poikalasta. Perheessä puhuttiin venäjää, saksaa sekä karjalaa ennen suomea: Jo Karjalassa oli lapsilla saksalaisia kotiopettajattaria.
Värtsi aloitti uransa balettitanssijana opiskeltuaan
Baletti (1954) ja myöhemmin elokuva (1955) Pessi ja Illusia ensitanssija (ensirakkaus?) Doris Laineen kanssa osoittautui Värtsin uran käännekohdaksi. Herkästi tulkiten peikkopojan tunteet hän tanssi tiensä kansan sydämiin.
Värtsi on ohjannut suuren joukon musikaaleja teatterille muun muassa
Fedja-eno on rohkaissut suvun lapsia niin tanssillisella kuin musiikillisellakin puolella, sekä laulun saralla, siitä hänelle suurkiitos.
Muistan ikuisesti myös sukujuhlilla kerrotut hauskat jutut: Heikki ja Doris Laine olivat pääosissa Unkarin kansallisoopperan baletissa Joutsenlampi: Paikallisilla riitti riemua, sillä Laine -nimi kun iitä venyttää hieman, tarkoittaa unkariksi linnunkakkaa... Siis kauniisti sanottuna!
Heikin urasta lisää:
http://www.danceinfo.fi/tanka?view=Heikki%20V%C3%83%C2%A4rtsi&searchtype=artisti
http://www.elonet.fi/name/he50i1/
http://finnish.imdb.com/name/nm0904884/
Tanssi ei ollut 1940-luvun Jyväskylässä vilkkaan pojan tavallisin harrastus. Heikki Värtsin matkaa yhdeksi suomalaisen baletin legendoista vauhdittikin suvun karjalainen temperamentti.
Värtsin pitkä ja aktiivinen ura suomalaisen tanssin näköalapaikoilla hakee vertaistaan: se kattaa yli kuusi vuosikymmentä maamme tanssihistoriaa. Kansallisbaletin valovoimaisena ensitanssijana ja kiitettynä koreografina toiminut Värtsi on vaikuttanut ratkaisevasti myös tanssin murtautumiseen suomalaisen teatterin näyttämöille.
Muistelmissaan Värtsi kertoo eloisasti muun muassa siitä, kuinka hän kiertää nuorena balettilaisena sodasta toipuvaa Suomea ja erehtyy Pariisissa moittimaan tangolla edessään hutiloivaa epämusikaalista miestä, joka osoittautuu koreografitähti Maurice Béjartiksi.
Lopetettuaan tanssijanuransa Värtsi ryhtyi koreografiksi. Musikaaliohjaukset ja -koreografiat olivat kassamagneetteja ja tekivät Värtsistä suuren yleisön - ja erään suomalaisen presidentin - suosikin.
Heikki Värtsi valittiin taiteilijaprofessoriksi vuonna 1984. Hän on edelleen suosittu tanssijan työn esittelijä ja yleisönsä hurmaava luennoitsija: hänen taitonsa puhutella ihmisiä ja saada heidät kiinnostumaan klassisesta baletista on ilmiömäinen.
(Kommentteja; Jaana Nyström, Heikki Värtsin sisarentytär)
▲Värtsi aloitti uransa balettitanssijana opiskeltuaan [[Suomen kansallisooppera|Suomalaisen oopperan]] balettikoulussa. [[Kansallisteatteri]]ssa hän myöhemmin yhdisti ensitanssijana ja myöhemmin koreografina [[baletti|klassista]] ja [[jazztanssi]]a. Jazztanssia Värtsi opiskeli myös [[New York]]issa.
▲Värtsi on ohjannut suuren joukon musikaaleja teatterille muun muassa ''West Side Story'' ensimmäisenä Suomessa, ''Viulunsoittaja katolla'', ''Zorbas'', ''Piukat paikat'', ''Enkeleitä Broadwaylla'' ja ''Loistokaupunki''. Myös Wieniläisoperetit ja klassisen baletin esitykset kuuluvat Heikin niin tanssi- kuin ohjauskokemuksiin. (Jaana Nyström, sisarentytär)
== Aiheesta muualla ==
| |||