Ero sivun ”Tervakanavat (Kajaani)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
IA (keskustelu | muokkaukset) p l |
p →Käyttö: clean up typos fixed: alunp → alun p |
||
Rivi 18:
[[Kuva:Lussitupa.JPG|thumb|260px|Lussitupa toimi myös [[jääkäriliike|jääkärien]] etappipaikkana.]]
Kanavat ja sulut jäivät lopulta valtion haltuun, kun Kajaanin kaupunki ei niitä rohjennut lunastaa. Valtio vahvisti sulkutaksat ja järjestyssäännöt ja palkkasi ''sulkujen kaitsijan''. Ensimmäinen oli rakentamiseeen osallistunut Jakob Nylund, myöhemmät Kajaanin kaupungin johtavia virkamiehiä. Sulkujen käytöstä huolehti puolestaan sulunvartija eli ''lussivahti'',
Sulut vaativat jatkuvaa kunnostusta, varsinkin Koivukosken hirsirakenteinen sulku oli altis vaurioille ja rakennettiin käytännössä uudelleen vuosina [[1888]] ja [[1889]]. Teknisesti sulkujen periaate pysyi kuitenkin samana, vain avaamiseen käytetyt viputangot vaihdettiin kiertokoneistoon [[1879]]. Korjaustyöt olivat kalliita käyttömaksuihin verrattuna ja kanavat tuottivatkin jatkuvasti tappiota. Niitä käytettiin kuitenkin paljon, [[1900-luku|1900-luvun]] alussa niiden läpi kulki enimmillään 24 000 tervatynnyriä. Tervan vesikuljetuksen Ouluun hiipuessa ja siirryttyä ainakin osin [[Iisalmi–Kontiomäki-rata|Iisalmen–Kajaanin rautatielle]] kanavien läpi kulki [[1914]] enää vain 278 venettä, kun niitä [[1900]] oli ollut 2 059. Senaatti päättikin lakkauttaa sulut [[1. tammikuuta]] [[1915]], kanavien oltua toiminnassa 70 vuotta. Koivukosken sulku purettiin kokonaan. Ämmäkosken sulku peitettiin ja sulkukoneisto poistettiin. Kanava ja sulku kuitenkin kunnostettiin taas 70 vuoden päästä eli [[1980-luku|1980-luvun]] alussa. Kunnostettu kanava sulkuineen valmistui [[1984]] ja on nyt ainoa toimiva tervakanava maailmassa.
| |||