Ero sivun ”Suffragetti” versioiden välillä

'''Suffragetti''' (engl. ''suffragette'', johdettu sanasta ''suffrage'', äänioikeus) on nimitys, jota käytettiin 1900-luvun alun [[Britannia]]ssa [[Naisten äänioikeus|naisten äänioikeutta]] vaatineista naispuolisista aktivisteista. Vuonna 1905 eräs brittiläinen sanomalehti käytti sanaa suffragette (engl. suffrage) pilkatakseen naisia, jotka vaativat äänioikeutta itselleen.<ref>Naisliike, Lasten kuvitettu tietosanakirja – Uuden ajan kuvaensyklopedia s. 376, Helsinki Media, 2. p., 1994, ISBN 951-875-521-3</ref> Aluksi siis naisten äänioikeuden maltillisia ajajia kutsuttiin '''suffragisteiksi''' (engl. ''suffragist''), ja suffragetti-nimitys otettiin käyttöön tarkoittamaan [[naisasialiike|naisasialiikkeen]] äärilaitaa, joka kannatti niin sanottua suoraa toimintaa.

Suffragettiliike henkilöidään usein [[Emmeline Pankhurst]]iin ja tämän perustamaan naisliittoon ''Womens Social and Political Union'', jonka kannattajat turvautuivat rajuihin keinoihin äänioikeusasiaa ajaessaan [[1905]] petyttyään maltillisen naisliikkeen vähäisiin saavutuksiin. Suffragetit järjestivät näyttäviä protesteja ja mielenosoituksia, kahlitsivat itseään julkisille paikoille, ja harjoittivat jopa suoraa sabotaasia kuten postilaatikoiden polttamista tai ikkunoiden rikkomista. Vuodesta 1903 lähtien monet naiset aloittivat nälkälakon. Heitä pakkoruokittiin nieluun työnnetyn letkun kautta. Tämä aiheutti monille naisille pysyviä vammoja. Pakkoruokinta kiellettiin 1913.<ref>Naisliike, Lasten kuvitettu tietosanakirja – Uuden ajan kuvaensyklopedia, Helsinki Media s. 376, 2. p., 1994, ISBN 951-875-521-3</ref> Säädettiin niin kutsuttu ''Cat and Mouse Act'' ("Kissa ja hiiri -laki"), jonka nojalla nälkälakon vuoksi sairastuneet vangit voitiin vapauttaa terveydellisistä syistä ja parannuttuaan palauttaa vankilaan kärsimään rangaistuksensa loppuun. Nälkälakot ja pakkosyötöt johtivat silti muutamiin kuolonuhreihin.