Ero sivun ”1910-luku” versioiden välillä

'''1910-luku''' oli [[1900-luku|1900-luvun]] toinen vuosikymmen, joka alkoi [[1. tammikuuta]] [[1910]] päättyen [[31. joulukuuta]] [[1919]].

1910-lukuluvun alku oli Eurooppalaisten[[eurooppa]]laisten suurvaltojen kilpavarustelun aikaa. Suurvallat [[Saksan keisarikunta|Saksa]], [[Itävalta-Unkari]], [[Ranska]], [[Italia]] ja [[Venäjän keisarikunta|Venäjä]] muodostivat keskenään erityisesti sotilasliittoja. Sodan syttymistä pidettiin vain ajan kysymyksenä ja Itävalta-Unkarin kruununperijän [[Franz Ferdinand]]in salamurha ([[Sarajevon laukaukset]]) laukaisi jännitteet suurvaltojen välillä.

Franz Ferdinandin salamurha johti [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] syttymiseen vuonna [[1914]]. Maailmansota päättyi [[Versaillesin rauhansopimus|Versaillesin rauhansopimukseen]] loppuvuodesta [[1918]]. Maailmansodan loputtua Itävalta-Unkari hajosi moneksi eri valtioksi. [[Venäjän keisarikunta]] kaatui [[helmikuun vallankumous|helmikuun]] ja [[lokakuun vallankumoustenvallankumous]]ten myötä vuonna [[1917]] ja tsaari [[Nikolai II]] luopui kruunusta. Myöhemmin Venäjästä tehtiin kommunistinen [[Neuvostoliitto]].

Silloisen maailman loistoaluksena tunnettu [[RMS Titanic]] upposi neitsytmatkallaan [[15. huhtikuuta]] [[1912]]. Uppoaminen johti 15001 500 ihmisen kuolemaan ja se oliollen kaikkien aikojen eniten uhreja vaatinut rauhan ajan merionnettomuus.

* [[1912]]: [[Alfred Wegener]] kehitti teorian [[mannerliikunnot|mannerliikunnoista]].

* [[1912]]: [[RMS Titanic]] upposi [[AtlanttiAtlantin valtameri|Atlantin valtamerellä]].

1910-luvun lopulla monet eurooppalaiset monarkit kokivat loppunsa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksan keisarikunta romahti ja keisari [[Vilhelm II (Saksa)|Vilhelm II]] joutui pakenemaan maasta. Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia päättyi myös ja maa hajosi useaan eri osaan. Venäjällä tapahtuneen vallankumouksen seurauksena tsaari [[Nikolai II]]:n joutui luopumaan kruunusta ja antamaan vallan [[bolševikki]]johtaja [[Vladimir Lenin]]ille.