Ero sivun ”Vaitolahti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Kyzyl (keskustelu | muokkaukset)
vähän laajennusta,
Rivi 1:
[[Tiedosto:Вайда-Губа2.jpg|thumb|300px|NykyinenNykyistä VaitolahtiVaitolahtea]]
'''Vaitolahti''' ({{k-ru|Вайда-Губа|Vaida-Guba}}) on entinen kalastajakylä [[Kalastajasaarento|Kalastajasaarennolla]] [[Petsamo]]ssa.
'''Vaitolahti''' ({{k-ru|Вайда-Губа|Vaida-Guba}}) on [[Petsamo (Murmanskin alue)|Petsamon kaupunkikuntaan]] kuuluva kylä [[Petsamon piiri]]ssä, [[Murmanskin alue]]ella [[Venäjä]]llä. Kylä sijaitsee [[Kalastajasaarento|Kalastajasaarennon]] pohjoispäässä Saksanniemellä ({{k-ru|Mys Nemetskij}}). Vuosina 1920-1940 kylän länsiosa kuului [[Suomi|Suomelle]] osana [[Petsamo]]n kuntaa.
 
== Jaettu kylä ==
Saksanniemellä ({{k-ru|Mys Nemetskij}}) sijainnut kylä oli pohjoisin Petsamon kylistä, mutta ei Suomen pohjoisin kylä, joka silloinkin oli Utsjoen [[Nuorgam]]. Vuonna [[1918]] kylä oli miltei kokonaan suomalainen ja kylä käsitti noin 30 taloa (savua).{{Lähde|16. syyskuuta 2008}} Alkuperäinen kylä jakaantui [[Tarton rauha]]ssa kahtia. Kylän länsiosa oli pohjoisin Kalastajasaarennolla sijainneista Suomelle kuuluneista kalastajakylistä. Kylän itäinen osa kuului [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]]. Suomen Vaitolahdessa asui 400 asukasta vuonna [[1936]].<ref name="lansirannikko">http://www.lansirannikko.kpnet.com/pummanki_esi.htm</ref>
Alkuperäinen kylä jakaantui vuonna 1920 [[Tarton rauha]]ssa kahtia. Kylän länsiosa oli pohjoisin Kalastajasaarennolla sijainneista Suomelle kuuluneista Petsamon kalastajakylistä, mutta ei Suomen pohjoisin kylä, joka silloinkin oli Utsjoen [[Nuorgam]].
Kylän itäinen osa kuului [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]]. Valtakunnan raja oli hyvin lähellä. Se kulki jopa rakennusten läpi. "Raja-Tuovilan" talosta osa oli rajan keskiviivan itäpuolella. Ensimmäisinä vuosina kylänosien yhteydet pystyttiin pitämään, mutta 1930-luvun loppupuolella raja sulkeutui ja yhteydet katkesivat.<ref name="lansirannikko">http://www.lansirannikko.kpnet.com/pummanki_esi.htm</ref>
 
Vaitolahti kuului Petsamon ensimmäisestä koulupiirijaosta vuodelta 1921 lähtien [[Pummanki|Pummangin]] koulupiiriin. Pummanki sijaitsi Keskisaarennon pohjoisrannalla, eikä sinne ollut tieyhteyttä. Vaitolahden oma koulupiiri ja supistettu kansakoulu perustettiin vuonna 1923. Vaitolahden koulupiirin kuului myös Vaitolahden eteläpuolella sijainnut [[Kervanto|Kervannon]] kylä. Vaitolahden koulun ongelmia olivat tilanahtaus ja kervantolaisten vaikea koulumatka tunturin yli Vaitolahteen.<ref name="Rahkola 381 & 397">{{Kirjaviite | Tekijä = Rahkola Hilkka | Nimeke = Petsamon kansakoulut | Vuosi = 1999 | Sivu = 381 | Selite = Teoksessa: Vahtola Jouko & Onnela Samuli (toim.) ''Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944'' | Julkaisupaikka = Rovaniemi | Julkaisija = Petsamo-seura | Tunniste =ISBN 952-91-0873-7 }}</ref>
==Jaettu kylä==
[[Tiedosto:Вайда-Губа2.jpg|thumb|300px|Nykyinen Vaitolahti]]
Valtakunnan raja oli hyvin lähellä. Se kulki jopa rakennusten läpi. "Raja-Tuovilan" talosta osa oli rajan keskiviivan itäpuolella. Ensimmäisinä vuosina kylänosien yhteydet pystyttiin pitämään, mutta 1930-luvun loppupuolella raja sulkeutui ja yhteydet katkesivat.<ref name="lansirannikko"/>
 
==Nykyinen VaitolahtiVäestö ==
Vuoden 1929 henkikirjoituksen mukaan Suomen Vaitolahdessa oli 126 asukasta, jotka kaikki olivat [[suomalaiset|suomalaisia]].<ref name="Kuusikko_125-126">{{Kirjaviite | Tekijä = Kuusikko Kirsi | Nimeke = Petsamolainen yhteiskunta | Vuosi = 1999 | Sivu = 125-126 | Selite = Teoksessa: Vahtola Jouko & Onnela Samuli (toim.) ''Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944'' | Julkaisupaikka = Rovaniemi | Julkaisija = Petsamo-seura | Tunniste =ISBN 952-91-0873-7 }}</ref> Vuonna [[1918]] kylä oli miltei kokonaan suomalainen ja kylä käsitti noin 30 taloa (savua).{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}
Nykyisin Vaitolahti kuuluu [[Petsamo (taajama)|Petsamo]]n kaupunkikuntaan [[Murmanskin alue]]en [[Petsamon piiri]]ssä.
Asukasluvun kehitys:
*116 (1921)<ref name="Onnela_107–108">Onnela 1999, s. 107–108</ref>
*107 (1925)<ref name="Onnela_107–108"/>
*126 (1929)<ref name="Kuusikko_125-126"/>
*125 (1930)<ref name="Onnela_107–108"/>
*138 (1935)<ref name="Onnela_107–108"/>
*141 (1939)<ref name="Onnela_107–108"/>
 
== Lähteet ==
 
*{{Kirjaviite | Tekijä = Onnela Samuli & Vahtola Jouko (toim.) | Nimeke = Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944 | Suomentaja = | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Rovaniemi | Julkaisija = Petsamo-Seura r.y. | Tunniste = ISBN 952-91-0873-7 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
 
==Viitteet==
Rivi 14 ⟶ 27:
 
{{coor title dms|69|55|56|N|31|57|53|E|type:city_region:RU}}
{{tynkä/Luovutetut alueet}}
 
[[Luokka:Petsamon kylät]]