Ero sivun ”Muilutus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Muilutuksissa tapahtuneet pahoinpitelyt ja surmat: annettu lähde ei sisällä ko. tietoja: lähdepyyyntö
→‎Muilutusten alkaminen ja tunnetuimmat muilutukset: toistoa, lainaus ei kerro mitään uutta
Rivi 10:
 
=== Muilutusten alkaminen ja tunnetuimmat muilutukset===
Kesäkuun puolivälissä [[1930]] alkoivat ympäri maata laajamittaiset kommunistien muilutukset. Porvarilliset puolueet pitivät muilutuksia pakollisena pahana, jota tuli vain sietää kommunistien kitkemiseksi. Käsite "muilutus" nimettiin ahkeran kyydittäjän, lapualaisen körttitalonpojan [[Jussi Muilu]]n mukaan. Jussi ja Jaakko eli Muilun veljekset olivat aikansa ahkerimpia ja tunnetuimpia kyydittäjiä.<ref name="JN"/> [[Martti Pihkala]]n mukaan käsite "muilutus" syntyi näin:
 
Ensimmäinen julkisuuteen noussut muilutus oli kommunistisen [[kansanedustaja]]n [[Asser Salo]]n kyyditys [[4. kesäkuuta]], ja [[vappu|vapusta]] syyskuuhun tehtiin kokonaisuudessaan 254 muilutusta tai sen yritystä.<ref name="JN"/> Ensimmäiset kolme kyyditystä tehtiin toukokuussa. Kesäkuussa oli 137 kyyditystä tai sen yritystä, heinäkuussa 51, elokuussa 37 ja syyskuussa viimeiset 26.<ref name="laine"/> Kyydityksistä 76 tehtiin [[Vaasan lääni]]n alueella, jossa muilutukset eivät yleensä olleet väkivaltaisia. Esimerkiksi pohjalaiskyydityksissä "paketti" eli muilutettava saatettiin viedä Pohjanmaalle, jossa häneltä otettiin vastaava vala kuin Saloltakin. Pohjalaiset sanoivatkin muilutuksia "talonpoikaishuumoriksi" tai "talonpoikaiseksi leikinlaskuksi", vaikka tosi asiassa muilutukset olivat täysin organisoitua toimintaa, muutamia tapauksia lukuun ottamatta. Sen sijaan erityisesti [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]] muilutukset olivat vakavia, ja tällä alueella muilutukset saivat jo tuolloin huonon maineensa. [[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] aikana Varsinais-Suomessa jännitteet olivat syvät, ja ne purkautuivat lapualaisvuosina uudelleen. Eräissä varsinaissuomalaisissa kyydityksissä pahoinpideltiin muilutettavaa pahoin.
{{Sitaatti|Kävellessäni Lapuan kirkonkylän keskusraitille siinä kesä- tai heinäkuussa 1930, huomasin meijerin kohdalla suuren mustan aivan uuden henkilöauto seisomassa kookkaan, komean körttimiehen Jussi Muilun. Pysähdyin juttelemaan, olimmehan olleet monia lakkoja yhdessä murtamassa. Kysäisin, että ajatteko tätä autoa? Ajanhan minä. Kenen auto tämä on? Onhan vaan. Vain niin, olette tainneet tällä kyyditä? Kuinkahan lie? Taidatte olla oikein aikamoinen kyyditsijä, oikein aikamoinen muiluttaja...<ref name="JN"/>}}
 
Ensimmäinen julkisuuteen noussut muilutus oli kommunistisen [[kansanedustaja]]n [[Asser Salo]]n kyyditys [[4. kesäkuuta]], ja [[vappu|vapusta]] syyskuuhun tehtiin kokonaisuudessaan 254 muilutusta tai sen yritystä.<ref name="JN"/> Ensimmäiset kolme kyyditystä tehtiin toukokuussa. Kesäkuussa oli 137 kyyditystä tai sen yritystä, heinäkuussa 51, elokuussa 37 ja syyskuussa viimeiset 26.<ref name="laine"/> Kyydityksistä 76 tehtiin [[Vaasan lääni]]n alueella, jossa muilutukset eivät yleensä olleet väkivaltaisia. Esimerkiksi pohjalaiskyydityksissä "paketti" eli muilutettava saatettiin viedä Pohjanmaalle, jossa häneltä otettiin vastaava vala kuin Saloltakin. Pohjalaiset sanoivatkin muilutuksia "talonpoikaishuumoriksi" tai "talonpoikaiseksi leikinlaskuksi", vaikka tosi asiassa muilutukset olivat täysin organisoitua toimintaa, muutamia tapauksia lukuun ottamatta. Sen sijaan erityisesti [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]] muilutukset olivat vakavia, ja tällä alueella muilutukset saivat jo tuolloin huonon maineensa. [[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] aikana Varsinais-Suomessa jännitteet olivat syvät, ja ne purkautuivat lapualaisvuosina uudelleen. Eräissä varsinaissuomalaisissa kyydityksissä pahoinpideltiin muilutettavaa pahoin.
 
===Muilutuksissa tapahtuneet pahoinpitelyt ja surmat===