Ero sivun ”Kylmyysaavikko” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
typoja |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Polaariaavikko''' eli napa-aavikko tai arktinen aavikko (kylmäerämaa) on kylmyyden ja kuivuuden takia lähes kasviton alue.
Se sijaitsee [[tundra]]n pohjoisosissa tai tundran ja [[jäätikkö|jäätikön]] välissä. Alue on enimmäkseen kalliota, kivikkoa tai soraa.
==Polaariaavikko==
Se sijaitsee [[tundra]]n pohjoisosissa tai tundran ja [[jäätikkö|jäätikön]] välissä. Alue on enimmäkseen kalliota, kivikkoa tai soraa. Ylä-arktista polaariaavikkoa tavataan niukkasateisilla arktisella alueella, joilla ei ole jäätiköitä. Polaariaavikoilla kasvaa pääasiassa [[jäkälä]]ä, sammalia, leviä ja matalia ruohoja ja yrttikasveja. Tyynymäinen kasvutyyppi suojaa voimakkailta tuulilta. Kasvillisuus on alle 10 cm korkeata.▼
Lämpötila vaihtelee polaariaavikolla esim. kylmin talvikuukausi -22 °C, lämpimin kesäkuukausi +1 °C. Lämpötila noussee max. 5 °C. Lunta on polaariaavikon alueella suurimman osan vuodesta, tavallisesti arktiksella syyskuusta kesäkuuhun. Sataa alle 200 mm, jopa vain 45 mm. Talvella on synkkä kaamosyö, jolloin aurinko ei nouse. Polaariaavikoilla on voimakkaita tuulia.
▲
Eläimistönä polaariaavikoilla saattaa olla esim. jääkarhu, napakettu, napasusi, napajänis, mursu, lokkimaiset linnut.
Nollan molemmin puolin ulottuvat taajat lämpötilan vaihtelut nostavat kiviä maan pintaan ruutumaisiksi kuvioiksi tai röykkiöiksi. Lämpimänä aikana vettä putoaa maan huokosten välistä kiven alle, vesi jäätyy, kivi nousee jään laajetessa ylös, jään sulaessa kivi ei putoa entiselle paikalleen vaan nousee kierron jatkuessa ylös.
==Missä polaariaavikkoa on?==
Antarktiksen tunnetuimmat polaariaavikot lienevät mannerjäätikön keskellä olevilla jäättömillä alueilla, esim. McMurdon kuivissa laaksoissa joissa sataa alle 100mm, ja vuoden keskilämpötila on alle -20 C.▼
▲Nollan molemmin puolin ulottuvat taajat lämpötilan vaihtelut nostavat kiviä maan pintaan ruutumaisiksi kuvioiksi tai röykkiöiksi. Lämpimänä aikana vettä putoaa maan huokosten välistä kiven alle, vesi jäätyy, kivi nousee jään laajetessa ylös, jään sulaessa kivi ei putoa entiselle paikalleen vaan nousee kierron jatkuessa ylös. Polaariaavikko ja pohjoisin tundra ovat ns. hyperarktisella kasvillisuusvyöhykkeellä.
Polaariaavikko on ns CAVM-luokituksen mukaan tundran kylmin vyöhyle A, missä lämpötila kohoaa 0-3 C.
Polaariaavikko ja pohjoisin tundra ovat ns. hyperarktisella kasvillisuusvyöhykkeellä.
Monissa tundran luokitteluissa polaariaavikko on ylä-arktinen alue tai joissain pohjoisin osa siitä. Polaariaavikko saatetaan jakaa vielä pohjoiseen ja eteläiseen osaan.
==Antarktiksen kuivat laaksot==
▲Antarktiksen tunnetuimmat polaariaavikot lienevät mannerjäätikön keskellä olevilla jäättömillä alueilla, esim. McMurdon kuivissa laaksoissa joissa sataa alle 100mm
==Polaaripuoliaavikko==
Jos sadetta saadaan jonkin verran, syntyy matalakasvuinen polaarinen puoliaavikko, jossa kasvaa kukkakasveja, esimerkiksi [[jääleinikki]]ä, mätäsmäistä ja tyynymäistä kasvillisuutta siellä täällä.
Esimerkiksi polaaripuoliaavikosta on Ny Ålesund, huippuvuoret, jossa kasvaa lapinvuokkoa (''Dryas octopetala'') pienkivikon keskellä.
==Polaariaavikon kasvilajeja==
▲Polaariaavikon lajeja
Polaariaavikolla ei ole juurikaan lajeja. kasvipeite on aina alle 40%, ja nettibiomassan eli kasviaineen tuotanto on alhaisesta lämpötilasta, auringonsäteilystä ja kuivuudesta johtuen matala.
*Ruohot
**Phippsia algida
**Poa abbreviata
*Yrtit
hyperborea, and S. oppositifolia; the mosses▼
**Cerastium regelii
Dicranoweisia crispula, Bryum cyclophyllum,▼
**Draba oblongata
Orthothecium chryseon, and Seligeria polaris; and▼
**D. subcapitata
the lichens Cetrariella delisei, Arctocetraria▼
**Saxifraga hyperborea
and Thamnolia subuliformis▼
*Sammalet
**Bryum cyclophyllum,
**Seligeria polaris;
*Jäkälät
**Arctocetraria nigricascens
**Dactylina ramulosa
**D. madreporiformis,
-->
== Katso myös==
*[[Tundra]]
<!--The McMurdo Dry Valleys -->
<!-- polar desert -->
[[Luokka:Kasvillisuusvyöhykkeet]]
|