Ero sivun ”Kserkses I” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Myöhemmät vuodet: ref |
p →Hyökkäys Kreikkaan: typo |
||
Rivi 9:
Dareioksen aikana [[ateena]]laiset, [[naksos]]laiset ja [[eretria]]laiset olivat sekaantuneet [[Joonia]]n kapinaan. Lisäksi kreikkalaiset olivat aiheuttaneet persialaisille tappion [[Marathonin taistelu]]ssa. Suuttuen Marathonin tappiosta kokosi Dareios koko valtakuntansa sotavoimat, aikoen itse lähteä johtamaan uutta kostosotaa, mutta hän kuoli kesken varustuksiansa. Hänen poikansa Kserkses läksi Aasiasta viemään länttä kohti yhtä maailmanhistorian suurimmista sotajoukoista. Kserkseksen joukot oli koottu, suureltaosin väkipakolla, ympäri mahtavaa valtakuntaa: persialaisia komeissa varustuksissaan, medialaisia kalleissa pukimissaan, intialaisia, joilla oli pajusta palmikoidut panssarit ja bambu-ruokoiset nuolet, skytialaispaimentolaisia nahkahaarniskoineen ja sotakirveineen, lyhytnuttuisia arabialaisia pitkine jousineen, etiopialaisia leijonan ja pantterin taljat pukimina, kolkilaisia päässä puukypärät ja kädessä nahkakilvet, nahkapukuisia traakialaisia lyhyine miekkoineen ja paljon muita. Lisäksi Kserkses oli muodostanut ennen sotaa useita liittolaissuhteita muun muassa [[Karthago]]n ja monien pienempien kreikkalaisten kaupunkivaltioiden kanssa.
Kserkseksen julmasta kurista kerrottiin tarinoita. Yhden mukaan tapahtui seuraavaa: kun sotajoukko kokoutui Sardeesen, toimitti rikas [[Pytios]] pidot kaikille. Ennen sotaväen lähtöä astui hän sitten kuninkaan eteen ja rukoili yhtä suosion osoitusta. Kuningas lupasi täyttää pyynnön. Silloin sanoi Pytios: "Herra, minulla on viisi poikaa ja heidän täytyy lähteä sotaan sinun kanssasi. Armahda, kuningas, nyt minua, vanhaa miestä, ja vapauta vanhin poikani sotapalveluksesta. Muut neljä seuratkoot sinua." Kserkses vastasi äkäisesti: "Kelvoton mies, uskallatko ajatella poikaasi, vaikka olet minun orjani ja sinun oikeastaan pitäisi koko huonekuntasi kanssa seuraaman sotajoukkoa!"
Kserkses suunnitteli hyökkäyksen ja sen huollon perinpohjaisella huolellisuudella. [[Hellespontos|Hellespontokselle]] hän oli teettänyt sillan. Kreikkalainen historioitsija [[Herodotos]] kertoo, että kun ensimmäinen sillanrakennusyritys epäonnistui myrskyn revittyä sillan kappaleiksi, Kserkses antoi ruoskia meren aallot ja mestata rakentajat. Toinen rakentamisyritys onnistui. Vuonna 480 eaa. siirtyi sotajoukko Sardeesta Abydokseen. Ensin kulkivat kuorma- ja vetojuhdat ja niiden jäljessä toinen puoli sotaväkeä, järjestämätön joukko kaikenlaisia kansoja. Sitten tuli kuninkaan etujoukkona 1000 valittua persialaista ratsumiestä ja yhtä monta keihäsmiestä. Näitä seurasi [[Ormuts]]in pyhät vaunut, kahdeksan valkoista hevosta edessä, joiden ajaja astui vieressä, sillä ei kukaan kuolevainen saanut nousta niiden vaunujen istuimelle. Sitte Kserkses itse ajoi istuen korkeissa vaunuissa, joiden vieressä ajaja astui. Kuninkaan jälkijoukkona oli kuten edelläkin 1000 valittaa ratsumiestä ja yhtä monta keihäsmiestä sekä 10000 muuta ratsumiestä ja yhtä monta miestä parasta jalkaväkeä. Kuninkaan seurueen jäljestä vaelsi kirjavassa epäjärjestyksessä suuren sotajoukon toinen puoli.
| |||