Ero sivun ”Keinokastelu” versioiden välillä

Keinokastelun historiallinen merkitys on se, että se vaati pysyvää asutusta ja mahdollisti kaupunkien synnyn, sillä kastelemalla saa 2–3 hyvää satoa vuodessa, jos tekee työtä riittävästi. Kaupunkien synty johti muinaisessa [[Mesopotamia]]ssa ja Egyptissä [[sivilisaation synty]]yn jo 6000 eaa., ja myös Perussa 4000 eaa.<ref>{Verkkolehti|osoite=[http://www.pnas.org/content/102/47/17241]|Toimittaja=Tom Dillehay|Dillehay TD;Elling, HH JR, Rossen J|Otsikko=Preceramic Kastelukanavilla Perun Andeilla|=lehti=Proceedings of National Academy of Science|tilavuus=102|kysymy=47|vuosi=2005|sivut=17241-4|Artikkeli_162842471>doi=10.1073/p.nas 050 8583102}Viitattu 15.12 2009</ref>, Indus-joella Intiassa 3000 eaa. käytettiin myös keinokastelua<ref>Rodda,J.C ja Ubertini, Lucio 2004."Basis of Civilzation-Water Sciences (International Association of Water Sciences Press 2004.Viitattu 15.12.2009</ref>. Keinokastelu Kiinassa aloitettiin myös kuudennella vuosituhannella eaa<ref>Verkkoviite|otsikko=|Julkaisija=Encyclopedia Britannica,1994.Viitattu 15.12.2009</ref>. Roomalaiset käyttivät kasteluun akveduutteja ja virtaavan veden tai eläinten pyörittämiä vesirattaita ohjaamaan vettä viljelmille Italian niemimaalla ja uudisasukkaina Pohjois-Afrikassa n. 150 eaa<ref>"Encyclopedia Britannica", 1911 ja 1989 painokset</ref>.