Ero sivun ”Laadullinen tutkimus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: is:Eigindlegar rannsóknir |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 16:
Laadulliselle analyysille on tyypillistä [[induktiivinen päättely]], jossa pyritään tekemään yleistyksiä ja päätelmiä aineistosta nousevien seikkojen perusteella. Aineistoa pyritään tarkastelemaan monitahoisesti ja yksityiskohtaisesti nostaen siitä esiin merkityksellisiä teemoja. [[Tilasto]]lliseen yleistämiseen ei pyritä. Laadullisen tutkimuksen analyysitapoja ovat esimerkiksi [[diskurssianalyysi]] ja [[keskusteluanalyysi]].<ref>Eskola & Suoranta: ''Johdatus laadulliseen tutkimukseen'', s. 65, 161.</ref> Yksi laadullisen ja määrällisen tutkimuksen ero on se, että määrällisessä tutkimuksessa tutkimusongelmat muotoillaan tarkasti etukäteen, kun taas laadullisessa tutkimuksessa tutkimustehtävä voi muuttua tutkimuksen aikana.<ref>Hirsjärvi & Remes & Sajavaara: ''Tutki ja kirjoita'', s. 119-120, 255.</ref>
==Arvostelua==
Laadullinen tutkimus kertoo vain esimerkkejä sekä arvauksia siitä, miten asiat voisivat olla yleisesti. Tämän jälkeen pitäisi määrällisellä tutkimuksella selvittää, mitkä näistä arvauksista osuvat oikeaan ja mitkä eivät (miten asiat oikeasti ovat yleisesti ja millä todenäköisyydellä). Hyvin usein tämä askel jätetään tekemättä.
Sosiaalitieteiden professori [[Pertti Töttö]] kertoo määrällisen tutkimuksen välttelyn johtuvan osaamattomuudesta: "Yhteiskuntatieteiden laitoksilta ei tahdo enää löytyä väkeä, joka pystyisi vetämään tilastollisten menetelmien kursseja"<ref name=PT>[http://www.ylioppilaslehti.fi/2000/12/01/ei-se-laatu-vaan-se-maara/ Ei se laatu vaan se määrä], Ylioppilaslehti 17/2000 (01.12.2000)</ref>.
“Laadullinen tutkimus ei pysty vastaamaan kysymykseen miksi: syy-seuraus-suhteen todentamiseen tarvitaan aina tietoa ilmiöiden korrelaatiosta, ja sitä taas ei voi todeta ilman määrällistä tutkimusta. Niinpä jos määrälliset metodit unohdetaan, samalla hylätään kaikki syitä koskevat kysymykset”, Töttö huomauttaa.<ref name=PT/>
“Jos halutaan muuttaa jokin asia tai tilanne, täytyy tietää, mikä sen asian tai tilanteen aiheuttaa. Koska tutkijat karttavat määrällistä tutkimusta, päätökset joudutaan tekemään arvailujen varassa.”<ref name=PT/>
“Sukupuolikiintiöt ovat tästä erinomainen esimerkki: niillä pidetään kurissa vain ilmiön seurauksia, ei syitä”, Töttö sanoo. Hänen mukaansa tarvitaan määrällistä tutkimusta, jotta voitaisiin löytää syyt ja puuttua niihin eikä oireisiin.<ref name=PT/>
== Katso myös ==
| |||