Ero sivun ”Keinokastelu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hannu (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Hannu (keskustelu | muokkaukset)
lähde
Rivi 22:
[[Hydroviljely]] on keinokastelun äärimmäinen muoto: siinä kasvit ovat vähässä mullassa tai kokonaan vesi-ravintoliuoksessa.
 
Paikalliskastelussa (lokalikastelu) järjestelmässä vesi johdetaan matalapaineputkia myöten kasteltaville alueille<ref>Verkkoviite|kirjoittaja=K.Frenken|otsikko=kastelu Afrikassa|-Aquastat Survey-2005|kirja=Vesiraportti 29|kustantaja=elintarvike-ja maatalousjärjestö YK|vuosi=2001|osoite=ftp://ftp.fao.org/agl/aglw/docs/WV29_eng.pdf|muoto=PDF|id=ISBN 92-5-105414-2|ulkaisupäivä=2007-03-14.Viitattu 16.12.2009</ref>.
 
Sadetuskastelussa suuripainesprinklerit l. roottorit sadettavat kasteltavaa viljelysalaa. Roottorit on rakennettu ympyrän muotoisiksi ja osittain pyöreiksi. Paine on 40-130 lbF/cm² (275-900kPa), kastelutehon ollessa 50-1200 US gal (3-75l/s), tavallisesti suutin halkaisijat ovat välillä 0.5-1.9 tuumaa (10-50mm).