Wikipedia

Ero sivun ”Puistokatu” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Tässä esiintynyt alleen määritelmä oli ainakin väärin. Allee on puistokäytävä tai puukujanne.
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli| käsittelee puistokatuja yleisesti. Muista merkityksistä katsoTurun [[Puistokatu (täsmennyssivu)|täsmennyssivuPuistokadusta]] on eri artikkeli.}}
'''Puistokatu''' tarkoittaa katua, johonjonka liittyyvarrelle [[viheralue]]on istutettu yksi tai useampi puurivi. PuistokadunErityyppisiä tyypitpuistokatuja ovat:
 
*'''[[bulevardi]] ja '''avenue''', jossajoissa keskimmäisenä ovat ajoradatajorata, niitäjota reunustaa puurivi tai puisto,puurivit ja laitimmaisena ovat kevyenjalkakäytävät; nimitystä bulevardi käytetään useissa kaupungeissa varsinkin entisten [[kaupunginmuuri]]en paikalle rakennetuista liikenteenpuistokaduista väylät
*'''esplanadi''', jossa keskimmäisenä on puisto, niiden reunoilla ovat ajoradat, joiden vieressä kulkevat kevyen liikenteen väylät. Yleensä esplanadilla tarkoitetaan nimenomaan kadun pitkänomaista puisto-osuutta. Esplanadit sijaitsevat yleensä meren tai jonkin toisen vesistön rannalla.
*'''avenyy''', jossa ajoradat ovat keskimmäisenä, niiden laidoilla on puurivi jonka toisella puolen ovat kevyen liikenteen väylät, ja laitimmaisina on puisto
*'''allee''', jossa ei ole lainkaan kevyen liikenteen väyliä, tai jossa kevyen liikenteen väylät ovat ajoratoja reunustavan puiston ulkopuolella{{lähde}}
 
==Puistokatuja Suomessa==
Suomen vanhimpia puistokatuja ja varhaisista puistokaduista merkittävin on [[Vaasa]]an 1776 rakennettu [[Hovioikeudenpuistikko]], jonka suunnitteli yli-intendentti [[Carl Fredrik Adelcrantz]].<ref name="Suomentaide">{{Kirjaviite | Tekijä = Gardberg, Carl Jacob | Nimeke = Suomen taiteen historia | Vuosi = 1998 | Kappale = Rakennustaide ja ympäristö | Sivu = 109 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Schildts Kustannus Oy | Tunniste = ISBN 951-50-0920-0 }}</ref> Puistokadun esikuvana oli [[Nancy]]yn 1750–luvulla rakennettu ''Place de Stanislas Leszczynski''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.museoliitto.fi/en.php?k=9104 | Nimeke = The oldest public park in Finland | Tekijä = Piispala, Eija | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Museo 2/2002 Abstracts | Ajankohta = 2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen museoliitto | Viitattu = 14.7.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
[[Helsinki|Helsingin]] kaduista bulevardeja edustavat [[Bulevardi (Helsinki)|Bulevardi]], [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintie]],{{lähde}} Huopalahdentie ja [[Hämeentie]], esplanadeja [[Esplanadin puisto|Esplanadi]], Pohjoinen ja Eteläinen Hesperiankatu, [[Munkkiniemi|Munkkiniemen]] puistotie, Koskelantie, [[Mäkelänkatu (Helsinki)|Mäkelänkatu]] ja [[Mechelininkatu]], ja avenyytä puolestaan Pohjoiskaari sekä Tallbergin puistotie [[Lauttasaari|Lauttasaaressa]]. [[Länsiväylä]] ja [[Itäväylä]] voidaan osin katsoa alleeksi.{{lähde}}
 
[[Pori]]n keskustan ruutukaava-alueen "koordinaattiakseleina" toimii neljä esplanadia: Pohjois-, Itä-, Länsi- ja Eteläpuistot.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Puistokatu”