'''Kansatiede''' eli '''etnologia''' tutkii tavallisten [[ihminen|ihmisten]] elämää ja, [[kansankulttuuri]]a ja ilmiöitä. Elinympäristö voi vaihdella työyhteisöstä kyläyhteisöön tai tietyn ammattikunnan sisäiseen yhteisöön. IhminenTutkimuskohteena onvoi kansatieteessäolla tärkeinmaaseutu tietolähdetai kaupunki eivätkä yhteiskuntaluokat rajoita tutkimuksen tekoa. SuomessaKansatieteessä kansatiedetutkittavaa onasiaa vuonnalähestytään [[1922]]ihmisen [[Suomennäkökulmasta kieli|suomenkäsin. kielestä]]Tieteenala erotettuei tutkimusalaole aikasidonnainen, jonka tarkoituksenavaikka on kartoittaaerityisesti suomalaistenaikaisempina javuosikymmeninä suomensukuistenollut kansojenvahvasti elämäähistoriapainotteinen. Nykyisin kansatieteellinen tutkimus kohdistuu yhtä hyvin historiaan ja vaiheitanykyisyyteen, jopa tulevaisuuteenkin.
== Suomalaisen kansatieteen tärkeitä henkilöitä ==
Rivi 18:
[[1970-luku|1970-luvulla]] '''kaupunkikansatiede''' sai alkunsa. Kaupunkikansatiede oli aluksi vaisua sekä hitaasti etenevää tutkimusalaa ja kaupunkia tutkittiin samoin metodein kuin aiemmin maalaiskyliä. Mutta 1980-[[luku|luvulla]] osa tutkijoista heräsi ajattelemaan asiaa uudelta kantilta, mikä lisäsi myös kiinnostusta alaan. Syntyi ajatus uusien tutkimusmetodien hyväksi käyttämisestä kaupunkikansatieteessä. Kaupunkikansatieteen suurin ongelma on se, että kaupunki eroaa kyläyhteisöstä sen laajuuden vuoksi; suurta kaupunkia on lähes mahdotonta hahmottaa. Kaupungissa on laaja verkosto erilaisia ihmistyyppejä, tuloerot ovat suuria eikä asuinalueillakaan ole yhteisiä piirteitä. On myös kysytty, voiko kaupunkia pohtia yhtenä yksikkönä vai pitääkö kaupunkia tutkia monella eri tasolla. Tämä tarkoittaa tutkimuksen eritymistä sekä erilaisiin kaupunkityyppeihin että erilaisiin kaupunkien sisäisiin alakulttuureihin. Voidaan keskittyä tutkimaan esimerkiksi pienehköjä "maaseutukaupunkeja" (esimerkiksi [[Loimaa]]) tai suurempia kaupunkiyksiköitä, joissa yleismaailmalliset suurkaupungin ilmiöt ovat selvemmin havaittavissa.
Viime vuosina kansatiede on laajentanut tutkimusasetelmiaan kaupunkikansatieteen lisäksi myös muiden tieteenalojen kysymyksenasetteluihin: matkailu kulttuurisessa näkökulmassa, sukupuolitutkimus.
Suomalainen kansatiede aloitti tutkimalla Suomen kansan muinaisuutta analysoimalla kielisukulaisiamme Venäjän alueilla. Poliittisten olojen estettyä tämän suunnan jatkamisen se ajautui maaseutututkimukseen ja siitä rakennemuutoksen myötä kaupunkeihin ja kaupungin lieveilmiöihin. Tällä hetkellä kansatiede etsii uusia saumoja ja uusia uria myös Suomen ulkopuolelta etnografian yleisemmältä kentältä. <!-- Tarpeetonta spekulaatiota: Todennäköisesti tulee vielä useita professuureja tutkimaan eri osia kansatieteestä. Se on ainakin varmaa, että yhä enenemässä määrin tutkimus suuntautuu kaupunkiin pohtimaan kaupunkikansatieteen tarpeita, tarkoituksia sekä mahdollisuuksia että merkitystä.-->
== Turun yliopisto==
[[Kansatiede Turun yliopisto|Turun yliopiston kansatieteen oppiaineessaoppiaine]] on vuosinaperustettu vuonna 1958. Vuosina [[1957]]-[[1990]] laitoksella on kerännyt kymmeniä postikyselyjä eri aiheista. Vastauksista on kertynyt yli 400 000 sivua. Tämän lisäksi oppiaineen arkistoissa on noin 30 hyllymetriä haastatteluja, proseminaareja ja pro gradu -tutkielmia, yli 40 000 valokuvaa, 4 000 diaa sekä piirroksia, karttoja, videoita, ääninauhoja ja uusimpina aineistoina myös tuhansia digitaalivalokuvia. Kulttuurien tutkimuksen arkistot<ref>[http://www.kultutarkisto.utu.fi/ Arkisto]</ref> on tutkimusarkisto.
