Ero sivun ”Solon” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: pnb:سولن |
laajennettu elämänkerta |
||
Rivi 3:
'''Solon''' ({{k-grc|Σόλων}}, n. [[638 eaa.]] – [[558 eaa.]]) oli kuuluisa [[ateena]]lainen valtiomies ja lainsäätäjä. [[Diogenes Laertios]] lukee hänet myös [[filosofi]]en joukkoon. Hän oli [[Thales|Thaleksen]] aikalainen ja tuttava, ja myös hänet lasketaan ns. [[Kreikan seitsemän viisasta|Kreikan seitsemän viisaan joukkoon]].
== Solonin nuoruus ja sota Salamiksesta ==
Solon oli kotoisin [[Salamis|Salamiksesta]] ja Atenan viimeisen kuninkaan [[Kodro]]n sukua. Nuorempana ollessaan hän kuljeksi kauppiaana pitkillä matkoilla, oppien tuntemaan vierasten kansain tavat ja lait. Hän harrasti myöskin runoilua ja luonnon tutkimista. Valtioelämän alalle astui hän vasta [[590-luku eaa.|590-luvulla eaa.]], kun ateenalaiset ja [[megara]]laiset kiistelivät hänen kotipaikkansa Salamiksen saaren hallinnasta tuloksetta. Kyllästyneenä tuohon taisteluun sääsivät ateenalaiset lain, että ken suullisesti tai kirjallisesti esitti saaren takaisin valloittamista, häntä oli rangaistava kuolemalla. Tarinan mukaan Solon heittäytyi suorastaan mielipuoleksi. Äkisti hän juoksi, matkahattu vielä päässä, ikäänkuin pitkältä matkalta tullen, torille, hyppäsi kivelle ja lausui sepitsemänsä runon tähän tapaan:
:''Ihmisien kesken pian moinen kulkevi juttu:''
:''Hän Atenasta on myös: jättäjä hän Salamiin.''
ja lopuksi:
:''Siis Salamiisen valtaamaan sitä kaunista saarta''
:''Pois joka mies Atenan! Kohta on häpeä pois.''
Silloin Solon heti valittiin päälliköksi uudelle sotaretkelle, joka päättyi Salamiin valloitukseen.
== Solon nousee arkontiksi ==
Siihen aikaan oli Ateenan sisäinen tila hyvin onneton. Kuninkaan valta oli jo ammoin lakkautettu ja yhteiskuntaa hoiti nyt yhdeksän ''arkonttia'' (hallitsijaa), jotka joka vuosi valittiin ylhäisistä suvuista. Mahtavat isotilalliset, ''eupatridit'', sortivat köyhempää kansaa; hätä pakotti köyhiä kaupunkilaisia turvautumaan rikkaisiin, jotka lainatuista rahoistaan ottivat kohtuuttoman suuret korot. Siten joutui alempi väestö yhä enemmän köyhtyessään epätoivoon, joka sai aikaan kiihkeitä kapinan yrityksiä. Rauhalliset asukkaat olivat jo kauan vaatineet kirjoitettua lakia, joka suojelisi väkivallalta ja vääryydeltä. Se toimi annettiin ensin arkontti [[Drakon]]ille. Hän käsitti tehtävänsä niin, että oli kauhulla kukistettava nuo yhä kiihtyvät kansanliikkeet, ja siten tulivat hänen lakinsa niin ankaroiksi, että niitä oli mahdoton käyttää; niitä sanottiinkin verellä kirjoitetuiksi ja vielä tänäkin päivänä merkitsee ''drakoninen'' kohtuuttoman ankaraa. Vuonna [[594 eaa.]] valittiin arkontiksi Solon ja annettiin lakien säätäminen hänen toimekseen. Ja hänen päätehtävänsä oli siis rauhoittaminen ja sovittaminen.
== Solonin laki ==
Solon julkaisi joukon säädöksiä, ''seisakhtheia'', jotka oli tarkoitettu kaupungissa esiintyneiden levottomuuksien ehkäisemiseksi. Heti aluksi Solon alensi köyhien velat alentamalla rahan arvon. Näin rikkaat eivät myöskään menettäneet rahaansa. Silti rikkaat katsoivat joutuneensa uhraamaan liian paljon, köyhät puolestaan saaneensa liian vähän. Hän valitti: "Ennen kaikui minun ylistykseni joka taholta, vaan nyt näen kaikkialla vihaisia silmäyksiä." Kohtapa kuitenkin alkoi näkyä hänen toimiensa hyviä seurauksia. Keskinäinen luottamus palasi, ja häntä pyydettiin täydellisesti järjestämään valtion hallitusmuotoa.
Uusi valtiomuoto, jonka Solon antoi Atenalle, oli varovainen siirtyminen vanhasta ylimysvallasta nyt alkavaan kansanvaltaan. Vaikuttavimmaksi valtiomahdiksi tuli tästedes kansankokous, joka sääti lait, päätti sodat ja rauhat sekä asetti virkamiehet. Kansa jaettiin varallisuuden mukaan neljään luokkaan, joilla kaikilla oli yhtä suuri sananvalta kansankokouksessa:
*''Pentakosiomedimnoi''
Rivi 14 ⟶ 32:
*''Thetes''
Ainoastaan kolmen korkeimman luokan jäsenet saattoivat päästä valtion virkoihin, joista ei ollut mitään palkkaa, vaan usein vain suuria menoja. Virkamiesten joukossa pysyivät edelleenkin yhdeksän joka vuosi valittua arkonttia merkittävimpinä. Estääkseen kansankokouksen mahdollista maltittomuutta asetettiin sen sivulle kaksi valvovaa neuvoskuntaa, nyt perustettu 400 miehen neuvosto ''[[heliaia]]'' ja ikivanha ''[[areiopagi]]''. Tämä viimemainittu, jonka jäseninä olivat virasta eronneet arkontit, valvoi uskontoa ja tuomitsi hengenasioita. 400 miehen neuvosto tarkasti kaikki asiat, ennenkuin ne esitettiin kansankokoukselle; areiopagi sai kumota kansan päätökset, jos katsoi tarpeelliseksi. Solon sanoi näitä neuvoskuntia kahdeksi ankkuriksi, jotka hän oli sitonut valtiolaivaan, etteivät aallot sitä viskelisi. Solonin kompromissia [[oligarkia]]n ja [[demokratia]]n välillä kutsutaan ''[[timokratia]]ksi'', jossa oikeudet lisääntyvät varallisuuden myötä.
Kasvattaakseen atenalaisia sivistyskansaksi koetti hän monella tavalla edistää kansalaisten monipuolista ja vapaata kehitystä. Maaomaisuuden myyntiä helpotettiin. Vieraille toimitettiin tilaisuus päästä Atenan kansalaisiksi. Vanhemmat velvoitettiin opettamaan pojillensa jotakin ammattia, ja poika, joka oli saanut sellaisen opetuksen, oli velvollinen ylläpitämään isäänsä hänen vanhuudessaan. Kaikkien nuorukaisten piti saaman huolellinen kasvatus, johon kuului ensi sijassa uskonto, laulu ja soitto, sitten ruumiin harjoitukset ja viimeisenä luvunlasku ja kirjoitus. Kaikki kansalaiset olivat velvolliset sotapalvelukseen, johon heitä 18:lla ikävuodella valmisteltiin; kolmen ensi luokan jäsenten piti palveleman ''hopliitteina'' (raskaana jalkaväkenä) tai ratsumiehinä, varattomat palvelivat kevyenä jalkaväkenä ja sittemmin, kun Atena tuli merivallaksi, laivastossa. Sisällisissä riidoissa täytyi jokaisen asettua jommallekummalle puolelle ja siten osoittaa, ettei hän ollut välinpitämätön yhteiskunnasta. Solon sääti lakeja myös verotuksesta, pituus- ja painomitoista, ja lasten hyväksikäyttöä vastaan, sekä uudisti kalenterin. Hänen lakinsa kirjoitettiin puisiin sylintereihin, joita säilytettiin [[Akropolis (Ateena)|Akropoliksella]].
== Solonin elämä lakityön jälkeen ==
Kun Solon sai nämä lakinsa valmiiksi, ahdistelivat häntä pitkän aikaa joka päivä ihmiset, vaatien tekemään niihin kuka mitäkin muutosta. Päästäkseen tuosta kiusasta päätti hän joksikin ajaksi lähteä ulkomaille, mutta otti ennen lähtöänsä atenalaisilta valan, että he määrätyn ajan pitäisivät hänen lakinsa muuttamatta. Näillä matkoillansa hän vierail myös kuningas [[Kroisos|Kroisoksen]] luona. Solonin poissa ollessa alkoivat puolueriidat jälleen Atenassa. Palattuaan sinne koetti hän niitä välittää, mutta kun se ei onnistunut, erosi hän surumielin kokonaan valtiollisista toimista. Surukseen näki hän myöskin entisen ystävänsä [[Peisistrato]]n kohoavan Atenan itsevaltiaaksi. Solon lähti Ateenasta ja kuoli [[Kypros|Kyproksella]].
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Diogenes Laertios | Nimeke=Merkittävien filosofien elämät ja opit | Sivu=26-33 (I.2), 442-444 | Selite=Suomennos ja selitykset Marke Ahonen | Julkaisija=Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Summa | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-5418-07-3}}
* Otto Sjögren: [http://www.gutenberg.org/files/27653/27653-h/27653-h.htm Historiallinen lukukirja: Vanha ja Keski-aika], WSOY, 1888.
== Aiheesta muualla ==
| |||