Ero sivun ”Gabriel Ahlman” versioiden välillä

7 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
'''Gabriel Ahlman''' ([[8. syyskuuta]] [[1737]] [[Perniö]] - [[5. lokakuuta]] [[1799]] [[Messukylä]]) oli suomalainen [[kruununvouti]], [[asessori]] ja kartanonomistaja jonka testamenttilahjoituksen turvin perustettiin alkeisopetusta antaneita ns. [[Ahlmanin koulut|Ahlmanin kouluja]] Tampereelle ja sen lähiympäristöön.
 
Gabriel Ahlmanin isä oli köyhä apupappi ja Gabriel oli nelilapsisen perheen neljästä lapsesta toiseksi vanhin. Isä kuoli pojan ollessa vain seitsemänvuotias. Vaatimattomista lähtökohdista huolimatta Gabriel Ahlman pääsi ylioppilaaksi [[Turun katedraalikoulu]]sta vuonna [[1754]]. Tämän jälkeen hän jatkoi opintoja yliopistossa, pätevöityi virkamieheksi ja tuli aluksi nimismieheksi Kangasalle. Nimismiehen toimensa ohella hän viljeli vuokraajana Liuksialan kartanoa Kangasalla, Nokian kartanoa Pirkkalassa ja Otavalan kartanoa Messukylässä.
 
Ahlman toimi kruununvoutina vuosina 1771−1777 ja sen jälkeen hän omisti vuosina 1778–1799 Tampereen lähellä sijainneen [[Hatanpään kartano]]n. Testamentissaan Ahlman jätti puolet 40 557 [[riksi]]n arvoisen omaisuutensa korkotuotoista käytettäväksi Tampereen ympäristöpitäjien varattomille lapsille annettavaan alkeisopetukseen sekä toisen puolen käytettäväksi soiden ojitukseen, koskien perkaukseen ja Hatanpään kartanon alustalaisten avustuksiin. Testamentin laadintaan osallistui Ahlmanin hyvä ystävä, professori [[Henrik Gabriel Porthan]] ja sen toimeenpanosta huolehti Ahlmanin määräyksen mukaisesti [[Suomen Talousseura]]. Testamentin toimeenpano kuitenkin viivästyi seuran ja Ahlmanin perillisten välille syntyneiden riitojen vuoksi yli kymmeneksi vuodeksi.
42 472

muokkausta