Ero sivun ”Lentolaivue 28” versioiden välillä

[[Talvisota|Talvisodan]] alettua Ranska lahjoitti Suomelle 50 [[Morane-Saulnier M.S. 406]] -hävittäjälentokonetta, joista kuitenkin vain 30 tuli Suomeen<ref name="raunio">Raunio 1993 s. 123</ref>. Saapuvia koneita varten perustettiin Lentorykmentti 2:een kolmas laivue, Lentolaivue 28. Laivueen komentajaksi määrättiin majuri Niilo Jusu. Kaluston saavuttua helmikuussa 1940, kolme lentuetta käsittävän laivueen tukikohdaksi tuli [[Säkylä]], myöhemmin laivueesta irrotettuja pienempiä osastoja siirtyi myös Turkuun, Uttiin ja [[Hollolan Pyhäniemen lentokenttä|Hollolaan]].

Laivue suorittiosallistui 260talvisodan torjuntalentoailmasotatoimiin 288:lla<ref name="raunio"/> sotalennolla, 8joista tiedustelulentoatorjuntalentoja oli 260, tiedustelulentoja 8 ja 20maataistelulentoja maataistelulentoa20. Moranet joutuivat ilmataisteluun 22 päivän aikana Moranet joutuivat 28 kertaa ilmataisteluun, joissa ampuivat alassaavuttaen 14 venäläistäilmavoittoa konetta.ja Yksimenettäen Moraneyhden menetiinkoneen ilmatorjunnan alasampumana. Talvisodan viimeiset taistelut laivueen osalta suoritti [[Osasto Siren]] 11. maaliskuuta 1940.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.sakylantalvijajatkosotamuseo.fi/default2.asp?active_page_id=163</ref> Talvisodan| viimeisetNimeke taistelut=Säkylän [[11.lentotukikohdan maaliskuuta]]historia [[1940]]| suorittiTekijä [[Osasto= Siren]]Nurmi, Ilpo| Julkaisupaikka =Säkylä | Julkaisija =Säkylän Talvi- ja jatkosotamuseo | Viitattu =4.12.2009 }}</ref>