Ero sivun ”Lyhdynkantajat” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p tark w
Rivi 1:
'''Lyhdynkantajat''' ovat [[Helsingin rautatieasema]]n pääovella sijaitsevia veistoksia. [[Emil Wikström]]in suunnittelemat veistokset valmistuivat vuonna 1914. ''Lyhdynkantajat'' ovat osa [[Eliel Saarinen|Eliel Saarisen]] piirtämän jugend-tyylisen rautatieaseman julkisivua.<ref name="lyhty">[http://www.taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=171&sortby=artist Helsingin taidemuseo]</ref>
 
Veistosryhmä koostuu neljästä graniittista mieshahmosta, jotka kannattelevat maapallolamppuja. Jykeväleukaisilla hahmoilla on lihaksikas ylävartalo, mutta niiden alaosana on Eliel Saariselle tyypillisesti kuvioitu pylväselementti. Miesten hiukset on leikattu niin sanotun [[körtti]]läisen mallin mukaan. Hahmojen mallina sanotaan olleen 1800-luvun lopulla syntynyt torppari Jalmari Lehtinen. Visavuoren puutarhurina palvellut Lehtinen oli toiminut Wikströmin muidenkin veistosten mallina.<ref name="lyhty" /><ref name="serlachius">[http://web.archive.org/web/20080615124937/http://www.serlachiusartmuseum.fi/ew/julkiset13.html Serlachiuksen taidemuseo, web archive]</ref> Lyhdynkantajien kipsiluonnoksia on useita [[Visavuori|Visavuoren]] museossa.<ref name="ts">[http://www.ts.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2005-03-05,104:10:287467,1:0:0:0:0:0 ''Kuka taiteili kiviset körttipäät? ''Turun Sanomat 5.3.2005]</ref> Graniittifiguurit ovat todennäköisesti hankolaisen Ab Granit Oy:n tuotantoa.<ref name="lyhty" />
 
''Lyhdynkantajissa'' yhdistyy kansallisromanttinen graniittinen [[jugend]]-tyyli ja antiikin taide. Eliel Saarisen ensimmäisissä suunnitelmissa veistosten aiheena oli karhu, jota oli kansallismuseon pääportaiden ohella käytetty Viipurin rautatieasemalla. Saarinen päätyi kuitenkin tilaamaan Wikströmiltä nykyiset mieshahmot. Neljä tyyliteltyä jättikokoista mieshahmoa on veistetty saman kipsimallin mukaan. Veistoksia on verrattu egyptiläisen ja assyrialaisen veistotaiteen massiivisiin kiviveistoksiin. Wikström oli kiinnostunut antiikin kuvanveistosta, ja hahmojen esikuvana ovatkin olleet arkkitehtuurissa antiikista lähtien käytetyt [[hermi]]t, eli pilarit, joiden yläosa on veistetty ihmisen, aluksi usein [[Hermes|Hermeksen]] muotoiseksi. Hermit olivat Wikströmin aikaan ajankohtainen ilmiö myös Wienin arkkitehtuurissa.<ref name="pirre">[http://pirre.fi/temp/Kivimiehet.doc Tyti Stolt-Grönholm: ''Kivimiehet'', Taideteollinen korkeakoulu, doc-tiedosto 19.4.2009]</ref><ref name="serlachius" />
 
''Lyhdynkantajien'' suunnittelija [[Emil Wikström]] oli yksi [[Suomen taiteen kultakausi|Suomen kultakauden]] taiteen tärkeimpiä kuvanveistäjiä. Hän teki ''Lyhdynkantajien'' ohella muitakin arkkitehtuuriin liittyviä veistoksia, kuten [[Kansallismuseo]]n portaiden karhuveistoksen ja pronssiveistokset [[Säätytalo]]n päätykolmioon.<ref name="lyhty" />
Rivi 9:
==Lyhdynkantajat VR:n mainoksissa ja muussa kulttuurissa==
 
Suositut ''Lyhdynkantajat'' tunnetaan hyvin. Helsingin Sanomien kyselyn (2008) mukaan kaupungin neljästäsadasta ulkoveistoksesta ''Lyhdynkantajat'' oli kymmenenneksi suosituin. Voittaja oli [[Emil Cedercreutz]]in ''Äidinrakkaus'', toiseksi tuli [[Ville Vallgren]]in ''[[Havis Amanda]]''.<ref name="pirre" /><ref>[http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kymmenen+suosituinta/1135237942399 Helsingin Sanomat: ''Kymmenen suosituinta'' Helsingin Sanomat]</ref>
 
Laajaan tietoisuuteen ''Lyhdynkantajat'' ovat tulleet nimellä "Kivimiehet" [[VR|Valtion rautateiden]] mainoskampanjan ansiosta. Veistoksia on hyödynnetty printtimainoksissa kuvamanipulaatioiden avulla ja animoituina televisiossa vuodesta 2002 alkaen. Mainoksissa toisinaan jalat alleen saavat veistokset<ref name="ts" /> ovat matkustaneet eri kaupungeissa, olleet talvilomalla Lapissa ja keskustelleet [[Verona]]n patsaskonferenssissa puhtaammasta ympäristöstä.<ref name="pirre" /> Niitä on myös puettu erilaisiin asuihin.