Ero sivun ”Niels Henrik Abel” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 16:
Viidennen asteen yhtälö vaivasi Abelin mieltä myös Kööpenhaminasta palattua, vaikka Degen jo aiemmin oli ehdottanut hänelle hedelmällisempiä tutkimusalueita kuin yhtälöt, esimerkiksi elliptisiä integraaleja. Nyt hän kääntyi ajatukseen että kaikille viidennen asteen yhtälöille ei ehkä löydykään kaavamuotoista ratkaisua. Abel ei tuntenut Paolo Ruffinin aiempaa työtä asiasta, jossa kuitenkin oli kohtalokas virhe. Virhettä ei oltu onnistuttu korjaamaan joten ongelma oli edelleen avoin.
Abel lähti liikkeelle vastaoletuksesta, eli siitä että kaikille viidennen asteen yhtälöille tosiaan olisi olemassa kaava joka sisältää vain neljä peruslaskutoimitusta ja juurenoton. Siitä hän päätyi lopulta ristiriitaan vastaoletuksen kanssa. Näin matemaatikkoja satoja vuosia vaivannut ongelma oli saanut
Tämä tutkimus julkaistiin vuonna [[1824]] vaikeatajuisessa muodossa, ja vuonna [[1826]] viimeistellyssä muodossa [[Crelle's Journal]]in ensimmäisessä numerossa. Hän sai valtiolta lisää avustusta jonka avulla hän pääsi vierailemaan [[Saksa]]ssa ja [[Ranska]]ssa vuonna [[1825]]. Vierailtuaan astronomi Schumacherin ([[1780]]-[[1850]]) luona [[Altona]]ssa, [[Hampuri]]n lähellä, Abel vietti kuusi kuukautta [[Berliini]]ssä, missä hän tutustui hyvin [[August Leopold Crelle]]en, joka oli silloin perustamassa matematiikan lehteä.
| |||