Ero sivun ”Tapio Junno” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 6:
Tapio Junno hyödyntää veistoksissaan pronssin mahdollisuuksia, usein hän rinnastaa sileää kiillotettua metallipintaa kontrastiksi karhean patinoidulle pronssille. Puhuttelevien teosten keskiössä on usein ihmishahmo, usein kirjaimellisestikin kasvoton outoon tilanteeseen joutunut jokamies. Teoksissa on mukana sivullisuuden tematiikkaa ja unenomaisen näyn tuntua.<ref>[http://www.arsfennica.fi/1992/1992.html Ars Fennican ehdokasesittely 1992]</ref> Hahmot ilmentävät toisinaan olemassaolon tuskaa, toisinaan iloa. Myös pronssi käsittely vahvistaa valon ja varjon vuorottelun tuntua, samoin kuin aineettomuuden ja materiaalisuuden dynamiikkaa veistoksissa.<ref name="kiasma">[http://www.kiasma.fi/kokoelmanayttelyt/yojuna/yojuna_txt.php?lang=fi&mode=&idd=76 Kiasma Yöjuna]</ref>
Kirkas valo ja häikäistyminen on usein mukana Tapio Junnon veistoksissa. Aihe, josta hän oli nähnyt unia jo lapsena, kiinnosti Junnoa uran alusta asti.
Junno suunnitteli vuonna 1970 Tampereen elokuvajuhlia varten ''Suudelma''-patsaan. ''Suudelma'' on jaettu vuosittain elokuvajuhlien voittajille. Helsingin seurakuntayhtymän taidetoimikunta tilasi Junnolta 1974 teoksen Helsingin Kulosaaren kirkkoon. Junno muotoili pronssiset kynttilänjalat, joiden viillot symboloivat Kristuksen haavoja. Kynttilänjalat kuuluvat osana Junnon alttarikrusifiksiin. Helsingin [[Pihlajamäen kirkko|Pihlajamäen kirkossa]] on Junnon alttarireliefi ''Kristuksen kärsimykset''. Hän on suunnitellut myös [[Kaj Franck]] -palkintoon kuuluvan mitalin.
| |||