Ero sivun ”Nykyhetki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: bg:Настояще |
p w |
||
Rivi 12:
Yleensä nykyhetki käsitetään äärimmäisen lyhyeksi pisteeksi. Ihmisen [[tietoisuus|tietoisuuden]] kokemalla nykyhetkellä on kuitenkin jonkinlainen kesto tai "harmaa alue", jonka aikana nykyhetkeen liittyviä eri [[aisti]]muksia tiedostetaan eri aikoina eri aivoalueilla. Ihmisen kokema tietoisuus fysikaalisesta nykyhetkestä saattaa tulla jonkinlaisella viiveellä siten, että kun nykyhetki tiedostetaan, se on jo fysikaalisessa maailmassa ohi. Tapahtuman ja koetun tapahtuman väliin jää joskus jopa yli sekunnin kestävä aika, jolloin tieto kulkee hermoja pitkin, ja [[aivot]] muodostavat tietoista kokemusta ja jo joskus käynnistävät [[refleksi]]nomaisia [[reaktio (psykologia)|reaktioita]]. Itse asiassa jotkut olettavat, että tietoisuuden osaksi tulee vain havaita monet jo tehdyt teot silloin, kun ne ovat jo siirtymässä lähi[[muisti]]in. Tietoisuus tosin voi vaikuttaa tuleviin tekoihin ohjaamalla niitä etukäteen varautumalla, eli luomalla tietynlaisia reaktiotaipumuksia tietynlaisiin tilanteisiin.
Lisäksi aivot voivat kokea samanaikaiset [[ärsyke (lääketiede)|aistiärsykkeet]] eriaikaisina, tai eriaikaiset ärsykkeet samanaikaisina, ja jopa ärsykkeiden ajallinen järjestys voi vaihtua todellisesta päinvastaiseksi. Esimerkiksi [[kuuloaisti]]mus käsitellään hermoissa ja aivoissa nopeammin kuin samanaikainen tai jopa hieman ''aikaisemmin'' tullut [[näköaisti]]mus, joten se tulee ihmisen tietoon joitakin sekunnin osia aikaisemmin. [[Tuntoaisti]]mus varpaasta koetaan myöhemmin, kuin samanaikainen tuntoaistimus otsasta. Tietoisuus ei edes yritä oikea-aikaistaa aistikokemuksia, sillä ihminen pärjää hyvin ilmankin. Ihminen ei yleensä ole lainkaan tietoinen vääräaikaisuuksista. Kokemusten aikojen vääristymät suhteessa toisiinsa ovat alle sekunnin luokkaa.
{{tynkä/Aika}}
| |||