Ero sivun ”Alasaksa” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 18:
}}
 
'''Alasaksa''' eli '''alasaksi''' on pohjoisessa [[Saksa]]ssa sekä koillisessa [[Alankomaat|AlankomaissaAlankomaiden]] koillisosissa puhuttava kieli. Vaikka alasaksaa pidetäännykymuodossaan joskus{{kenen mukaan}} vainon [[saksan kieli|saksan]] murteenamurre tai murreryhmänämurreryhmä, se kuitenkinmuodostaa useiltamurrejatkumon osin muistuttaa enemmänlähinnä [[hollannin kieli|hollantiahollannin]]{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}kanssa. JoskusToisin alasaksaakuin pidetään{{kenen mukaan}} kieliperheenäyläsaksassa, johonalasaksassa luetaanja alasaksanhollannissa lisäksiei mukaanole myösesimerkiksi alafrankistatoteutunut kehittyneetns. [[hollannintoista kieli|hollanti]]germaanista ja [[afrikaans]]äänteensiirtymistä.
 
[[Kuva:Low Saxon dialects.png|left|thumb|Alasaksan nykyinen levinneisyysalue.]]
 
Muinaisalasaksista on kirjallisia muistomerkkejä 800-luvulta 1100-luvun alkuun. Tältä ajalta on säilynyt pääosin uskonnollisia tekstejä. Noin 150 vuoden katkon jälkeen kirjallinen perinne alkaa taas keskialasaksalaisena 1200-luvulla. Kirjoituksessa käytettiin standardina enimmäkseen [[Lyypekki|Lyypekin]] kansliakieltä.
[[Lyypekki|Lyypekissä]] puhuttuun murteeseen perustuva keskialasaksan kieli oli [[Hansaliitto|Hansan]] käyttämä kieli keskiajalla. Sen puhujia asui lähes koko [[Itämeri|Itämeren]] alueella sekä Hollannissa.
 
Keskiajalla puhujia asui paitsi Pohjois-Saksassa lähes koko [[Itämeri|Itämeren]] alueella sekä Hollannissa. Alueen ''[[Lingua franca]]na'' keskialasaksa jätti huomattavia jälkiä kaikkiin Itämeren seudun kieliin, mm. [[suomen kieli|suomesta]] on löydetty useita alasaksalaisia lainasanoja.<ref>Mikko Bentlin: Niederdeutsch-finnische Sprachkontakte. Der lexikalische Einfluß des Niederdeutschen auf die finnische Sprache während des Mittelalters und der frühen Neuzeit. Helsinki 2008. </ref>
[[Uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksen]] aikaan [[Raamattu]] käännettiin erikseen alasaksaksi. Hansaliiton heikkenemisen myötä alasaksan merkitys väheni, ja Saksan yhdistyessä 1870-luvulla yläsaksasta tuli Saksan virastokieli.
 
[[Uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksen]] aikaan [[Raamattu]] käännettiin erikseen alasaksaksi. Hansaliiton heikkenemisen myötä alasaksan merkitys väheni, ja se väistyi virallisissa yhteyksissä yläsaksan tieltä vaiheittain noin 1500-luvun puolestavälistä alkaen. Saksan yhdistyessä 1870-luvulla yläsaksasta tuli Saksan virastokieli.
Alasaksalle ei ole kehitetty yleiskieltä tai vakiinnutettu kirjoitusjärjestelmää. Kieltä kirjoitetaan vaihtelevasti [[hollannin kieli|hollannin]] tai [[saksan kieli|saksan kirjakielen]] oikeinkirjoitussääntöjä soveltaen.
 
AlasaksalleNykyalasaksalle ei ole kehitetty yleiskieltä tai vakiinnutettu kirjoitusjärjestelmää. Kieltä kirjoitetaan vaihtelevasti [[hollannin kieli|hollannin]] tai [[saksan kieli|saksan kirjakielen]] oikeinkirjoitussääntöjä soveltaen.
 
Vuonna 1994 [[Euroopan unioni]] tunnusti alasaksan alueelliseksi kieleksi. Saksassa alasaksalla on virallinen asema kahdeksassa pohjoisessa osavaltiossa, niihin kuuluvat [[Schleswig-Holstein]], [[Hampuri]], [[Ala-Saksi]], [[Bremenin osavaltio|Bremen]], [[Nordrhein-Westfalen]], [[Mecklenburg-Etu-Pommeri]], [[Saksi-Anhalt]] sekä [[Brandenburg]]. Kieltä puhutaan myös [[Hessen]]in pohjoisosassa.
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
{{Germaaniset kielet}}