Ero sivun ”Ruhrin alue” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: sk:Porúrie |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Ruhr_area-map.png|thumb|350px|Ruhrin alue]]
'''Ruhrin alue''', saksaksi ''Ruhrgebiet'', puhekielessä ''Ruhrpott'' tai lyhyemmin vain ''Pott'', on [[konurbaatio]] [[Nordrhein-Westfalen]]in osavaltiossa [[Saksa|Saksan liittotasavallassa]]. Siihen kuuluu useita teollisuuskaupunkeja alueella, jota ympäröivät [[Ruhr]]joki etelässä, [[Rein]] lännessä ja [[Lippe]] pohjoisessa. Sen eteläpuolella on [[Bergisches Land]]. Ruhrin alueella asuu 5,3 miljoonaa ihmistä, ja se on osa suurempaa [[Rein-Ruhr]]in metropolialuetta, jolla asuu yli 12 miljoonaa asukasta.{{Lähde|17. marraskuuta 2009}}
Lännestä itään, Ruhrin alueella ovat [[Duisburg]]in, [[Oberhausen]]in, [[Bottrop]]in, [[Mülheim|Mülheim an der Ruhr]]in, [[Essen]]in, [[Gelsenkirchen]]in, [[Bochum]]in, [[Herne (kaupunki)|Herne]]n, [[Hamm]]in, [[Hagen]]in ja [[Dortmund]]in kaupunkipiirit. Lisäksi siihen kuuluvat piirit: Wesel, Recklinghausen, Unna ja Ennepe-Ruhr. Nämä ovat kasvaneet yhteen muodostaen ainutlaatuisen teollisuuskeskittymän, joka on Euroopan neljänneksi suurin kaupunkialue [[Moskova]]n, [[Lontoo|Suur-Lontoon]], [[Pariisi]]n ja mahdollisesti [[Istanbul]]in jälkeen. Ruhrin aluetta pidetään usein yhtenä kaupunkina, koska kartat eivät näytä rajoja kaupunkien välillä.
Rivi 7:
Useat Ruhrin alueet kaupungit olivat pelkkiä kyliä suurimman osan historiastaan. Kasvu alkoi [[teollinen vallankumous|teollisen vallankumouksen]] ja [[hiili|hiilen]]- ja [[teräs|teräksen]]tuotannon myötä. Kun hiilen menekki väheni 1960-luvulla, Ruhrin aluetta kohtasi rakennemuutoksen aika. Teollisuus erikoistui ja elinkeinorakenne muuttui vähitellen palvelualoja kohti ja korkeaan teknologiaan. Ilmansaasteet ja jokien saastuminen ovat sitä myötä muuttuneet menneisyydeksi.
1800-luvulla Ruhrin alueelle muutti yli miljoona puolalaista [[Itä-Preussi]]sta ja [[Sleesia]]sta ''[[Ostflucht]]''-nimellä tunnetussa muuttoaallossa. Lähes kaikki heidän jälkeläisensä puhuvat nykyään saksaa äidinkielenään, mutta puolalaiset sukunimet ovat yhä muistona muuttovirrasta. Vuonna [[1900]] Gelsenkirchenin asukkaista oli 13,1 % puolalaisia ja Bochumissa 9,1 %.{{Lähde|17. marraskuuta 2009}}
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana liittoutuneet pyrkivät motittamaan ja valtaamaan Ruhrin teollisuuskeskittymän. Tämä onnistui ja alueelle saarrettiin satoja tuhansia [[Wehrmacht]]in joukkoja. Kylmän sodan aikana Ruhrin aluetta pidettiin [[Varsovan liitto|Varsovan liiton]] ensisijaisena kohteena, jonne joukot etenisivät [[Fulda]]n aukon kautta länteen.
| |||