Ero sivun ”France Gall” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: sr:Frans Gal
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:France Gall .jpg|thumb|France Gallin muotokuva]]
'''France Gall''' (s. [[9. lokakuuta]] [[1947]] [[Pariisi]]), alkuperäiseltä nimeltään '''Isabelle Gall''', on [[ranska]]lainen laulaja. Hän voittinousi kuuluisuuteen voitettuaam [[Luxemburg]]in edustajana [[Eurovision laulukilpailu 1965|vuoden 1965 Eurovision laulukilpailun]] kappaleella ''Poupée de cire, poupée de son''. Gall oli naimisissa ja esiintyi myös edesmenneen [[Michel Berger]]in kanssa.
 
==Uran alku==
Gall aloitti uransa isänsä [[Robert Gall]]in rohkaisemana äänittämällä lauluja ja lähettämällä demoäänitteen levy-tuottaja [[Denis Bourgeois]]ille. Koelaulun jälkeen Gall kiinnitettiin Phillips-levy-yhtiölle. Ensimmäisen radiosingelen Gall saavutti ollessaan 16-vuotias. Kappaleesta "Ne sois pas si bête" tuli paikallinen hitti. Pian tämän jälkeen Gall aloitti Yhteistyön laula-lauluntekijä [[Serge Gainsbourg]]in kanssa. Keväällä [[1964]] kappale "N'écoute pas les idoles" nousi suosioon Ranskassa ja samana vuonna syntyi vielä hitti "Laisse tomber les filles". (Samaisen kappaleen toi uudelleen pinnalle [[April March]] vuonna [[1995]]. Hänen esittämänsä enganninkielinen "Chick Habit" -versio laulusta tuli tunnetuksi puolestaan [[Quentin Tarantino]]n elokuvasta [[Death Proof]] (2007).)
 
==Euroviisuvoitto==
Vuoden 1965 Euroviisuihin Gall osallistui [[Luxemburg]]in edustajana. Edustuskappale oli ''Poupée de cire, poupée de son'', jonka oli säveltänyt Gainsbourg ja orkestroinut [[Alain Goraguer]]. Kappaleen voitettua kilpailun, suosio kasvoi jopa Euroopan ulkopuolella ja kappale levytettiin ranskan lisäksi, saksaksi, italiaksi ja japaniksi.
 
==Myöhempi ura==
Gall jatkoi musiikin tekemistä ja esiintymisiä Ranskassa. 60-luvun loppua kohti mentäessä suosi alkoi laskea. 60 ja 70-lukujen taitteessa Gall levytti runsaasti musiikkia saksassa, jossa hän saavuttikin suosiota. Vuonna [[1973]] Gall tutustui Michael Bergeriin ja he aloittivat musiikillisen yhteistön seuraavana vuonna ja kappeleella ''La Déclaration d'amour'' Gallin ura kääntyi jälleen nousuun. Gall ja Berger menivät naimisiin vuonna [[1976]]. 1980-luvulla hän jatkoi esiintymisiä ja levyttämistä. Lisäksi hän harjoitti hyväntekeväisyystyötä Afrikan hyväksi. 80-luvun hiteistä muistettavimpiin lukeutuu ''Ella, elle l'a'' ("Ella, she's got it"), Bergeri tekemä kunnianosoitus [[Ella Fitzgerald]]ille. [[1992]] Gall ja Berger aloittivat Double Jeu -musiikkiprojektin, jossa he molemmat esiintyivät. Konserttisarja kuitenkin keskeytyi Bergerin kuoltua Sydänkohtaukseen. Gall sairastui tämän jälkeen itsekin vakavasti. Hän toipui kuitenkin rintasyövästä ja palasi esiintymään [[1993]] Bercy-areenalla, jossa hän esitti Bergerin säveltämiä lauluja. Hän jatkoi vielä esiintymisiä ja levyttämistä, kunnes [[1997]] ilmoitti aikeistaan lopettaa uransa. Tämän jälkeen hän on esiintynyt ajoittain julkisuudessa ja osallistunut esiintymisillään dokumentteihin. Nykyään Gall toimii suojelijana hyväntekeväisyysjärjestössä Coeurs de Femmes, joka auttaa kodittomia naisia.
 
{{Euroviisuvoittajat}}