Ero sivun ”Lilja (heraldiikka)” versioiden välillä

<!-----------Otsikko'''Heraldinen tulisililja''' korjataeli muotoon Fleur de lis--->'''Fleur de lys''' tai '''Fleur de lis''', eliusein myös ''Ranskan lilja'' on tyylitelty [[Heraldiikka|heraldinen]] kuvio. Se on [[risti]]n, [[kotkat|kotkan]] ja [[leijona]]n kanssa yksi yleisimmistä heraldiikan symboleista. Yleensä ranskanlilja luokitellaan luonnonkuvioksi. Se on kuitenkin hyvin erilainen kuin ne liljat, joita voimme nähdä yleensä puutarhoissa ja joista heraldiikassa käytetään yleensä nimitystä ''lys de jardin'' eli puutarhalilja. Suomessa heraldinen lilja esiintyy [[Liljendal]]in ja [[Turku|Turun]] vaakunoissa.

P.B. Gheusi antaa teoksessaan liljakuviolle sotaisemman alkuperän. Kyseessä on hänen mukaansa kelttien käyttämä kolmipäinen keihäänkärki (tai frankkien ''Angon''). Tässä on selkeä yhtymäkohta [[Trieste]]n kaupungin vaakunaan <ref> P.B. Gheusi; Le Blason. Théorie nouvelle de l'art héraldique et de la science des armoiries (1932).</ref>. Kuvio on kuitenkin vanhempi kuin Triesten vaakuna, ja tunnettu ympäri Eurooppaa.

<!-------Lilja ilmaantuu vuonna [[1211]] tulevan kuninkaan [[Ludvig VIII (Ranska)|Ludvig VIII:n]] sinettiin hänen ollessaan vielä kruununperijä. Tässä vaakunassa liljakuviot täyttävät koko tilan, mutta vuonna [[1375]] vaakuna uudistetiin ja silloin tuli käyttöön kolme kultaista liljaa asuurinsinisellä pohjalla eli "azur semé de lys d'or". Tämä vaakuna tunnetaan nimellä ''France ancien'', "vanha Ranska".

Mitä tulee nimeen Fleur de Lys, Gheusi liittää sen Ranskan Ludvig VII:een (Ranskaksi Louis VII), jota kutsuttiin lisänimellä Nuori. Hän on esimmäinen, jonka voidaan varmasti katsoa kantaneen tunnusta ja johon « Fleurdelys » voidaan liittää myös äänteellisesti, jollei aivan yhtäpitävästi, ainakin läheisesti: « Flor de Loys » (Fleur du Roi Louis).

Kuningas [[Kaarle V (Ranska)|Kaarle V]] yksinkertaisti Ranskan vaakunaa, ja vähensi 1376 liljojen lukumäärän kolmeen. Tämä vaakuna, sinisellä kentällä kolme kultaista liljaa, tunnetaan nimellä ''France moderne'', "uusi Ranska". On epävarmaa, liittyykö uusi Ranskan kuninkaiden vaakuna kuningas Klodovigiin. Vuonna 13751376 tapahtunut liljakentän vaihtaminen kolmeen lijaan voidaan kuitenkin nähdä haluna hävittää juurineen dynastia käyttäen hyväksi muodon epämääräisyyttä ja liittäen siihen belgialaisjokien sammakoiden muodonmuutoskykyyn liittyvää symboliikkaa. ... Arras'n museolla on hallussaan seinävaate, jossa Ranskan armeija kantaa selvästi kolmea sammakkoa siinä, mihin on tavallisesti kuvattu kolme liljaa. On kuitenkin todennäkööistä, että Kaarle V vaihtoi vaakunaa puhtaasti sotilaallisista syistä: taistelukentän tiimellyksessä ''France moderne'' on yksinkertaisemman symboliikkansa takia helpompi tunnistaa kuin ''France ancien''.

Kun ranskanlilja yhdistyy vahvasti Klodovigiin, sen on katsottu symboloivan kaikkia kristittyjä [[luettelo frankkien kuninkaista|frankkien]] kuninkaita. Heistä kuuluisin on [[Kaarle Suuri]]. 1300-luvulla ranskalaiset vakuuttivat kirjoituksissaan, että länsifrankkien kuningaskunnalta periytynyt Ranskan kuningashuone voisi johtaa syntynsä aina Klodovigin jumalaisena lahjana saamaan vaakunaan. Tarina on säilyttänyt suosionsa, vaikka sitä alettiin epäillä jo 1600-luvulla. Nykyaikainen tutkimus on osoittanut, että ''fleur de lis'' oli uskonnollinen symboli ennen kuin siitä tuli varsinainen heraldinen kuvio. <ref>Michel Pastoureau, ''Heraldry: its origins and meaning'' s. 99-100.</ref> Todellisten liljojen ohella se liitettiin Neitsyt Mariaan ja 1100-luvulla [[Ludvig VI (Ranska)|Ludvigit VI]] ja VII alkoivat käyttää sitä esimerkiksi valtikassaan yhdistäen näin hallitsijuutensa pyhyyden symboliin. [[Ludvig VII (Ranska)|Ludvig VII]] tilasi ''fleur de lis'' –kuvioin kirjottua kangasta käytettäväksi poikansa [[Filip II (Ranska)]]]Filipin kruunajaisissa vuonna [[1179]] <ref> Fox-Davies, ''A Complete Guide to Heraldry'' s. 274.</ref>, mutta ensimmäinen näkyvä todiste kuvion selvästi heraldisesta käytöstä on vuodelta [[1211]]: sinetti, jossa on tuleva kuningas [[Ludvig VIII (Ranska)|Ludvig VIII]] ja hänen ”kukin” kirjottu kilpensä.<ref>Michel Pastoureau, ''Heraldry: its origins and meaning'' s. 100.</ref> 1300-luvun loppupuolella Ranskan kuninkaallinen vaakuna oli "Azure semé de fleurs de lys d'or" (sininen kilpi siroteltuna kultaisin liljanliljoin kukin;kylvöinen ''semer''sininen = kylvääkilpi), kunnes [[Kaarle V (Ranska)|Kaarle V]] muutti vuonna [[1376]] sirotuksen kolmen kukan ryhmäksi. Nämä kaksi vaakunan muotoa tunnetaan heraldisessa kirjallisuudessa nimillä France ancien (vanha Ranska) ja France moderne (uusi Ranska).