Ero sivun ”Hiidenvesi” versioiden välillä

Vedenlaatu Hiidenvedessä on välttävä. Vesi on savipitoista ja sameaa. Järvi on voimakkaasti ulkokuormitteinen. Vedenlaattuun vaikuttavat paljolti pelloilta ja ojista tulevat ravinnepitoiset vedet. Toisinaan järvestä tavataan voimakkaita sinileväkukintoja, joihin ollaan pyritty vaikuttamaan mm. hoitokalastamalla. Toistaiseksi tuloksia parempaan suuntaan ei ole kuitenkaan havaittu, johtuen osittain siitä, että kuormittavat tekijät ovat isojen peltoalojen ja suoraan järveen johtavien ojien vuoksi suuret. Järvi on myös suhteellisen matala ja veden virtaama ei ole kovin suuri, jolloin pintavedet lämpenevät hyvin nopeasti sinilevälle suotuisiin lämpötiloihin. Toisaalta järveä ympäröiva maasto on hyvin kumpumaista ja pelot sijaitsevat laajalti siten, että sadekausin valumavedet valuvat erittäin nopeasti suoraan järveen tuoden mukanaan humusta ja ravinteita. Ratkaisuksi tähän ongelmaan on esitetty mm. rantavyöhykkeelle istutettavaa viherkasvi- ja puustokaistaletta, jolloin suurin osa ravinteikkaasta valumavedestä imeytyisi maahan rantavyöhykkeen kasvillisuuden käytettäväksi. Toisaalta on myös ehdotettu, että suoraan pelloilta järveen tulevia ojituksia pitäisi pohjapadottaa taikka välttää tämän tyyppisten ojien rakentamista kokonaan. Ratkaisuksi on esitetty esimerkiksi rannanmyötäisesti kaivettua imeytysojaa, joka keräisi pelloilta tulevan savisen veden, jossa vesi voisi seishtaa. Suurin osa humuksesta ja ravinteista painuisi ojan pohjalle ja loppu vesi imeytyisi sora ja hiekkakerroksen sekä vihervyöhykkeen kautta järveen. Kuitenkaan esitykset eivät ole saaneet maanviljelijöiden keskuudessa suurta kannatusta lähinnä peltopinta-alojen pienenemisen ja rakennustöiden kustannusten vuoksi. EU:sta saatavat tuoet eivät riitä kattamaan hankkeen kustannuksia. Ainakaan toistaiseksi laki ei velvoita välttämään suoria ojituksia järveen eikä rakentamaan imeytysojia vaikka Ympäristöministeriössä asiaa on pohdittu, joten todennäköisesti järven kuormitustasot pysyvät ennallaan. Laajaa kunnostushanketta varten on laadittu suunnitelma ns. (Saarijärvi 2003).