Wikipedia

Ero sivun ”Emergenssi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{korjattava|sisältö}}
'''Emergenssi''' ({{k-en|emergence, emergentism}}) on alun perin [[filosofia|filosofinen]] ja nykyään yhä voimakkaammin olemassaolon [[systeemi|systeemeihin]] liittyvä käsite, joka tarkoittaa tietystä kokonaisuudesta nousevaa ja syntyvää uutta ilmiötä, ominaisuutta tai toiminnan tasoa. '''Emergentismillä''' tarkoitetaan filosofiassa ontologista kantaa, jossa johonkin fysikaaliseen systeemiin ilmestyy uusia ominaisuuksia. Muutosta alatason (yksinkertaisista) säännöistä ylätason (kompleksiseksi) kehittyneeksi järjestelmäksi kutsutaan emergenssiksi. Emergenssin luonnetta ja ehtoja tutkii '''emergenssioppi'''.<ref>"emergence." Britannica Concise Encyclopedia. Encyclopædia Britannica, Inc., 2006. Answers.com 07 Feb. 2008. http://www.answers.com/topic/emergence : "In the theory of evolution, the rise of a system that cannot be predicted or explained from antecedent conditions. The British philosopher of science G.H. Lewes (1817 – 78) distinguished between resultants and emergents — phenomena that are predictable from their constituent parts ... and those that are not...In the philosophy of mind, the primary candidates for the status of emergent properties are mental states and events."</ref>
 
==Holismi ja emergenssi==
[[Holismi]]n mukaan kokonaisuus on tiettyjen edellytysten vallitessa enemmän kuin osansa tai enemmän kuin osiensa summa, ja kokonaisuudesta kehkeytyy (engl. ''emerge'') silloin ominaisuuksia, joita ei ole havaittavissa sen osissa. Esimerkiksi yksittäisellä [[kulta]]-atomilla ei ole ulottuvaisuutta, muotoa eikä väriä, mutta lukuisien kulta-atomien muodostamalla kokoomalla, kultahipulla, on mainitut ominaisuudet.▼
 
▲[[Holismi]]n mukaan kokonaisuus on tiettyjen edellytysten vallitessa enemmän kuin osansa tai enemmän kuin osiensa summa, ja kokonaisuudesta kehkeytyy (engl. ''emerge'') silloin ominaisuuksia, joita ei ole havaittavissa sen osissa. Esimerkiksi yksittäiselläyksityisellä [[kulta]]-atomilla ei ole ulottuvaisuutta, muotoa eikä väriä, mutta lukuisien kulta-atomien muodostamalla kokoomalla, kultahipulla, on mainitut ominaisuudet.
Emergenssi on [[verkottuminen|verkottunut]] "alhaalta ylös -ilmiö" (engl. ''bottom-up''), ja ihmisen on sitä vaikea hahmottaa sen kompleksisuuden takia{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}; emergenssissähän ilmiöt ja ominaisuudet näyttävät sukeltavan esiin tyhjästä ja pelkkä elementtien järjestyminen näyttää riittävän niiden syntymiseen. Olemme tottuneet esimään asioiden ''alkuperää'', mutta olisi mieletöntä kysyä, missä tulitikun liekki on ennen syttymistään. Toisaalta emergenttejä ilmiöitä – vaikkapa tulitikun liekkiä – ei voida irrottaa aineellisista syistään: niitä ei voida erottaa toisistaan niin kuin hansikas voidaan ottaa pois kädestä, vaan ne ovat sidoksissa toisiinsa niin kuin iho ja käsi. Vastaavasti kun emergentti ilmiö lakkaa olemasta – esimerkiksi liekki sammuu&nbsp;–, se ei "mene" minnekään vaan lakkaa tyystin olemasta.▼
 
▲Emergenssi on [[verkottuminen|verkottunut]] "alhaalta ylös -ilmiö" (engl. ''bottom-up''), ja ihmisen on sitä vaikea hahmottaa sen kompleksisuuden takia{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}; emergenssissähän ilmiöt ja ominaisuudet näyttävät sukeltavan esiin tyhjästä ja pelkkä elementtien järjestyminen näyttää riittävän niiden syntymiseen. OlemmeIhminen tottuneeton tottunut esimäänetsimään asioiden ''alkuperää'', mutta olisi mieletöntä kysyä, missä tulitikun liekki onoli ennen syttymistään. Toisaalta emergenttejä ilmiöitä – vaikkapa tulitikun liekkiä – ei voida irrottaa aineellisista syistään: niitä ei voida erottaa toisistaan niin kuin hansikas voidaan ottaa pois kädestä, vaan ne ovat sidoksissa toisiinsa niin kuin iho ja käsi. Vastaavasti kun emergentti ilmiö lakkaa olemasta – esimerkiksi liekki sammuu&nbsp;–, se ei "mene" minnekään vaan lakkaa tyystin olemasta.
 
Sen sijaan [[hierarkia]] on "ylhäältä alas -ilmiö" (''top-down''), ja ihmisen on sitä helpompi ymmärtää.
 
Emergenssiin liittyy muodonmuutokseeneräänlainen muodonmuutos: yksityisistä molekyyleistä syntyy ylätasolla elämä, yksityisistä soluista ylätasolla eliö ja yksityisistä neuroneista ylätasolla tietoisuus. EmergenssiEmergentti ilmiö voi pitää itseään yllä, niin kuin tulitikun liekki tai eliö tekee sopivissa oloissa, koska ilmiöihin liittyy erilaisina kombinaatioina palautuvia ja palautumattomia vaikutuksia.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
 
Emergenssi on lukumäärä- ja kompleksisuussensitiivinen ilmiö. Tietyn lukumäärä- ja kompleksisuustason alapuolella emergenssiä (elämä, eliö, tietoisuus) ei esiinny. [[Biologia]]n ilmiöistä [[virus]] on tässä mielessä [[elämä]]n ja ei-elämän välissä.
Rivi 14 ⟶ 16:
==Emergenssi ja filosofia==
 
'''[[Emergentti materialismi]]''' (esimerkiksi<ref>Esimerkiksi Niiniluoto 1990).</ref> on [[ontologia|ontologinen]] kanta, jossa esimerkiksi [[tietoisuus|tietoisuutta]] ja [[mieli|mieltä]] ei pyritä palauttamaan – [[reduktionismi|redusoimaan]] tai eliminoimaan – fyysisiksi tai fysiologisiksi ominaisuuksiksi. Vaikka tietoisuutta ei kyetäkään havaitsemaan tutkimalla pelkkiä aivoja, tietoisuus kehkeytyy aivojen, ihmisolennon ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Muun muassa tietoisuus nähdään siis maailman emergentiksi ominaisuudeksi. Emergenssi on myös olennaisesti '''prosessuaalinen''' ilmiö: useat emergentit ilmiöt, kuten elämä, edellyttävät liikettä, toiminnallisuutta ja vuorovaikutusta voidakseen olla olemassa.
 
Emergenssin lähtökohtina voidaan pitää muun muassa filosofi [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel]]in käsitystä määrällistä muutosta (jossain vaiheessa) seuraavasta laadullisesta muutoksesta. Myös filosofit [[Auguste Comte]] ja [[Herbert Spencer]] sekä biokemisti ja tieteen historioitsija [[Joseph Needham]] ovat käsitelleet aihetta. 1900-luvulla emergenssioppia ovat käsitelleet eri näkökulmista esimerkiksi filosofit [[Karl R. Popper]], [[Ilkka Niiniluoto]], [[Sami Pihlström]] ja Leo Näreaho.
 
Emergenssin hyväksyminen johtaa myös siihen, että kun määrällinen (kvantitatiivinen) muutos johtaa laadulliseen (kvalitatiiviseen) muutokseen, on kyseisen uuden laadun ennustamista pidetty erittäin vaikeana, ehkä jopa mahdottomana. Esimerkiksi vallankumous voidaan ymmärtää emergentiksi yhteiskunnalliseksi ilmiöksi, jossa tietty määrällinen muutos on saavuttanut laadullisen muutoksen laukaisevan kynnyksen; vertaa S-käyrä jäljempänä. Emergenssi asettaa siis rajan [[tulevaisuudentutkimus|tulevaisuudentutkimukselle]]: tulevaisuutta ei voida ennustaa, vaikka sen edellytykset ovat läsnä jo omassa ajassamme, koska erilaisilla osatekijöillä – yksityisillä ihmisillä ja olosuhteilla – voi olla sellaisia piileviä ominaisuuksia, jotka ilmenevät vastaisessa vuorovaikutuksessa yllättävällä tavalla.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Emergenssi”