Ero sivun ”Julius Krohn” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
-> Leopold Wilhelm Krohn, eri henkilö kuin veli Leopold Krohn
Rivi 3:
'''Julius Leopold Fredrik Krohn''' ([[19. huhtikuuta]] [[1835]] [[Viipuri]] – [[28. elokuuta]] [[1888]] Viipuri) oli [[Suomi|suomalainen]] [[kansanrunous|kansanrunouden]] tutkija, [[suomen kieli|suomen kielen]] ja [[Suomen kirjallisuus|kirjallisuuden]] professori, runoilija, suomentaja ja lehtimies. Hän oli kotoisin [[Viipuri]]sta. Krohn toimi [[Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori|suomen kielen lehtorina Helsingin yliopistossa]] vuodesta [[1875]] ja ylimääräisenä professorina vuodesta [[1885]]. Hän oli 1800-luvun merkittävimpiä suomalaisen kansanrunouden tutkijoita. Hän myös kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen pro gradun vuonna 1857.
 
Krohnin äiti oli Viipurin lähellä sijainneen mahtavan [[Kiiskilän kartano]]n tytär, [[suomensaksalaiset|suomensaksalaista]] sukujuurta oleva Julie Dannenberg. Monipuolisesti lahjakas Julie osasi kahdeksaa kieltä ja soitti loistavasti pianoa. Saksalaista syntyperää oli myös isä Leopold Wilhelm Krohn (1806–1890), joka oli rakastunut Suomeen ja Julieen vieraillessaan Kiiskilässä. Julius Krohnin äidinkieli oli siten luonnollisesti [[saksan kieli|saksa]]. Tätä pidetään yhtenä syynä siihen, että hän korosti kansanrunojen läntisiä, germaanisia ja skandinaavisia, aineksia.
 
Julius Krohn kehitti [[folkloristiikka|folkloristiikan]] alan ensimmäisen tieteellisen metodin. Krohnin menetelmällä pyritään selvittämään runon, myytin, legendan tai sadun varhaisia vaiheita sekä niiden kulkeutumista ja muuntumista. Menetelmä perustuu saman runon tai tarinan eri versioiden systemaattiseen vertailuun. Metodia kutsutaan nykyään maantieteellis-historialliseksi metodiksi tai suomalaiseksi tutkimusmenetelmäksi (The Finnish Research Method). Julius Krohnin poika, professori [[Kaarle Krohn]] (1863–1933) seurasi isänsä jälkiä, kehitti metodia edelleen ja teki siitä kansainvälisesti tunnetun.