Ero sivun ”Juha Nevalainen” versioiden välillä

1 merkki poistettu ,  13 vuotta sitten
p
typo
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Ei muokkausyhteenvetoa
p (typo)
Nevalaisen ensimmäinen varsinainen käsikirjoitus oli Veikko Itkosen ohjaama elokuva ''Silmät hämärässä'' (1952), joka yhdessä ''Yhden yön hinnan'' kanssa oli yksi harvinaisista suomalaisista film noir -elokuvista. Film noir -teemaa Nevalainen jatkoi käsikirjoittajana [[Matti Kassila]]n elokuvissa, aluksi elokuvassa ''Varsovan laulu'' (1953) ja myöhemmin elokuvassa [[Tulipunainen_kyyhkynen|''Tulipunainen kyyhkynen'']] ([[1961]]), joka jäi [[Tauno Palo]]n viimeiseksi valkokangaselokuvaksi ja jota on monessa suhteessa pidetty yhtenä hienoimmista suomalaisista jännityselokuvista.
 
Tunnetuin Nevalaisen kirjoittamista elokuvista kuitenkin on [[Edvin Laine]]eenen ohjaama elokuva [[Väinö Linna]]n romaanista ''[[Tuntematon sotilas]]'' ([[1955]]), joka toi Nevalaiselle toisen Jussi-palkinnon. Nevalainen-Laine-Linna-triangeli jatkui myös elokuvissa ''Musta rakkaus'' ([[1957]]), ''Sven Tuuva'' ([[1958]]), ''[[Täällä Pohjantähden alla]]'' ([[1968]]) sekä ''[[Akseli ja Elina]]'' ([[1970]]).
 
Laineen ja Kassilan lisäksi Nevalainen teki käsikirjoituksia myös [[Valentin Vaala]]lle (''Totuus on armoton'', [[1963]]) sekä Jack Witikalle elokuviin ''[[Nuorena nukkunut|Silja - nuorena nukkunut]]'' ([[1956]]) sekä ''Mies tältä tähdeltä'' ([[1958]]), joista edellinen oli toinen elokuvasovitus [[F. E. Sillanpää]]n samannimisestä romaanista ja jälkimmäinen oli Oy Alkoholiliike ab:n rahoittama valistuselokuva. Se ei kuitenkaan sortunut opetuselokuvien tapaan sosiaalihoivaavaan otteeseen vaan säilytti persoonallisuutensa. ''Mies tältä tähdeltä'' -elokuvaa voidaan dokumentaarisen ja realistisen kuvaustyylinsä ansiosta pitää eräänlaisena edelläkävijänä suomalaisen elokuvan 1960-luvun uudelle aallolle.