Versio 21. huhtikuuta 2009 kello 10.47 muokkaa 131.207.209.107 (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 21. lokakuuta 2009 kello 11.40 muokkaa kumoa Velma (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 66 024 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Tämä artikkeli\| kertoo aatelisarvosta. Kreivi on myös Peter von Baghin ohjaama [[Kreivi (elokuva)\|elokuva]].}} '''Kreivi''' (~~saksaksi: ''~~{{k-de\|Graf''}}, ~~latinaksi: ''~~{{k-la\|comes''}}, ~~ranskaksi: ''~~{{k-fr\|comte''}}, ~~ruotsiksi: ''~~{{k-sv\|greve''}}) on [[saksa]]laisperäinen [[aateli]]sarvo. Arvo kehittyi perinnölliseksi jo [[900-luku\|900-luvulla]]. [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta\|Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa]] kreivin arvoja jaettiin usein johonkin virkaan tai vastuuseen liittyen; esimerkiksi linnakreivi (''Burggraf''), rajakreivi (''Markgraf''), palatsikreivi (''Pfalzgraf'') tai varakreivi (''Vizegraf''). Rajakreivin arvosta kehittyi [[markiisi]]n arvo. Saksassa kreivin arvo pysyi pitempään virka-arvona kuin [[Ranska]]ssa, missä kreiveistä tuli omien pienien maidensa perinnöllisiä herroja. [[Fredrik Barbarossa]] antoi kreiveille oikeuden pitää rauhaa omilla maillaan, mikä oli ollut aikaisemmin vain ruhtinaiden oikeus. Läntisessä Saksassa etenkin [[1100-luku\|1100-luvulta]] lähtien ilmestyi lukuisa määrä kreivejä, jotka ottivat arvonimensä hallitsemansa linnan mukaan ilman virka-asemaa. [[Ruotsi]]ssa [[Eerik XIV]] perusti kreivin ja [[vapaaherra]]n arvot [[1561]]. [[Venäjä]]llä arvon otti käyttöön [[Pietari Suuri]]. [[Yhdistynyt kuningaskunta\|Britanniassa]] kreiviä (''count'') vastaa [[tanska]]laisperäinen [[jaarli]] (''earl''). [[Suomen aateli]]stossa on hengissä muutamia kreivillisiä sukuja. Kreivi on korkein Suomessa käytössä oleva aatelisarvo. [[Ritarihuone\|Suomen Ritarihuoneella]] on tosin ollut myös yksi ruhtinassuku, mutta se on ollut pitkään sammuneena.▼ Saksassa kreivin arvo pysyi pitempään virka-arvona kuin [[Ranska]]ssa, missä kreiveistä tuli omien pienien maidensa perinnöllisiä herroja. [[Fredrik Barbarossa]] antoi kreiveille oikeuden pitää rauhaa omilla maillaan, mikä oli ollut aikaisemmin vain ruhtinaiden oikeus. Läntisessä Saksassa etenkin [[1100-luku\|1100-luvulta]] lähtien ilmestyi lukuisa määrä kreivejä, jotka ottivat arvonimensä hallitsemansa linnan mukaan ilman virka-asemaa. ▲[[Ruotsi]]ssa [[Eerik XIV]] perusti kreivin ja [[vapaaherra]]n arvot [[1561]]. [[Venäjä]]llä arvon otti käyttöön [[Pietari Suuri]]. [[Yhdistynyt kuningaskunta\|Britanniassa]] kreiviä (''count'') vastaa [[tanska]]laisperäinen [[jaarli]] (''earl''). [[Suomen aateli\|Suomen aatelistossa]] on hengissä muutamia kreivillisiä sukuja. Kreivi on korkein Suomessa käytössä oleva aatelisarvo. [[Ritarihuone\|Suomen Ritarihuoneella]] on tosin ollut myös yksi ruhtinassuku, mutta se on ollut pitkään sammuneena. [[Luokka:Aateli]]

Ero sivun ”Kreivi” versioiden välillä