Ero sivun ”Myrskylän ilmavalvonta-asema” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Miksi kuva, jos se ei liity artikkeliin? Ei Trafalgarin taisteluakaan kuviteta Stalingradin taistelun kuvilla.
Turhaa kuvamateriaalia, ei liity aiheeseen
Rivi 1:
 
{{Korjattava|Pitkälle lähteetöntä muistelusta.}}
'''Myrskylän ilmavalvonta-asema''' aloitti toimintansa [[talvisota|talvisodan]] alkaessa [[30. marraskuuta]] [[1939]]. Se oli toiminta-aikanaan Kotkan, Porvoon, ja pisimpään Lahden ilmavalvonta-alueen alaisuudessa. Ilmavalvonta-aseman yksikkönumero oli Lahden ilmavalvonta-alueen alaisuudessa 1413.
Rivi 15 ⟶ 14:
Jatkosodassa Suomen pommitettiin vain ensimmäisenä pommituspäivänä [[25. kesäkuuta]] [[1941]].<ref>http://www.kukamitalahti.fi/main.php?id=643</ref>
 
[[Kuva:Talvisota_Bombing_of_Helsinki_30.11.39.png|thumb|300px|Osuman saanut rakennus palaa Helsingissä [[30. marraskuuta|30.11.]] [[1939]] [[talvisota|talvisodan]] ensimmäisenä päivänä.]] Jatkosodan aikana Lahdessa oli 41. raskas ilmatorjuntapatteri neljällä 76 mm ilmatorjuntakanuunalla varustettuna, 41. kevyt ilmatorjuntajaos kahdella 40 mm:n ilmatorjuntakanuunalla varustettuna ja 42. kevyt ilmatorjuntajaos kahdella 40 mm ilmatorjuntakanuunalla varustettuna.
 
Alueellisen ilmatorjunnan lisäksi oli [[1941]] Lahdessa päämajan reservistä 107. raskas ilmatorjuntapatteri neljällä 75 mm:n ilmatorjuntakanuunalla ja yhdellä ilmatorjuntakonekiväärillä sekä 108. raskas ilmatorjuntapatteri samoin varustettuna. 107. RaItPtri siirrettiin [[1942]] [[Kotka]]an.
Rivi 28 ⟶ 27:
 
Ilmavalvonnan vartiotupana toimi vapaavuorolaisille aluksi tornilta 1,5 kilometrin päässä oleva Helskeen hirsirakennus. Toiminnan alkuaikoina muonituslotat toivat vartiotuvalle ruokaa, mutta tästä luovuttiin myöhemmin. Jatkosodan aikana vartiotuvaksi otettiin Sepänmäellä oleva Ylöstalon rakennus, jota kutsuttiin ''Kuoppalan huvilaksi''. Se on nykyään ''Felinin talo''. Kolmantena vartiotuvan paikkana toimi vartiopäällikkö Janne Kerkkolan talo, jossa [[1950-luku|1950-luvulla]] toimi Lehtimäen kauppa ja sittemmin baari.
 
[[kuva:Cowbell-1.jpg|thumb|125px|[[Lehmänkello]] ]]
Koska vartiotuvalle oli talvisodan aikana 1,5 kilometrin matka, yksi ilmavalvontalotista ehdotti, että lähemmäs ilmavalvontatornia tuotaisiin [[Lotta Svärd]]in kioski Osuuskaupanmäeltä taukotuvaksi. Koska siirretty kioski oli lähellä ilmavalvontatornia, voitiin valvontavuoroa lyhentää puolituntiseksi. [[1942]] kioski paloi vahingossa, minkä jälkeen rakennettiin oikeaoppinen 3 m x 5 m laaja [[korsu]], jossa oli sänky, [[kamiina]] ja sähkövalot. Ilmavalvontatornista tuli vaijeri korsuun, jolla ilmavalvoja saattoi herättää seuraavan vuorolleen vaijerin päällä olevan [[lehmänkello]]n avulla.
 
Rivi 37 ⟶ 36:
==Uhkakuvia==
===Lentokoneet===
 
[[Kuva:Bristol Blenheim Mk. IV of the Finnish Air Force.jpg|300px|thumb|Ylikersantti Reino Malin toimi [[jatkosota|jatkosodan]] aikana [[Lentolaivue 42]]:n lentäjänä ja lensi [[Bristol Blenheim]]illä. Hän putosi [[1. heinäkuuta|1.7.]] [[1943]] BL-142:lla [[Ilomantsi]]ssa lähelle Särkän lossia. Kuvassa oleva [[Bristol Blenheim]] ei ole Reino Malinin ohjaama.<ref>http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/bl142b.jpg</ref>]]
Ilmavalvojien uhkana olivat lentokoneet, jotka olisivat voineet hyökätä ilmavalvontatornia vastaan varakohteenaan. Toisen uhan muodosti ajatus siitä, että alueelle pudotetaan [[desantti|desantteja]], jotka olisivat voineet muodostua uhaksi ilmavalvontatornin ilmavalvojille maasta käsin.