Ero sivun ”Johtosolukko” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: uk:Провідні тканини рослин |
Vettä kasviin nostavia tekijöitä. Haihtumisimu-artikkelista |
||
Rivi 1:
'''Johtosolukko''' on [[kasvi]]en kuljetustiehye, joka on erikoistunut veden- ja siihen liuenneiden ravinteiden pitempiin kuljetuksiin läpi koko kasvin. Johtosolut ovat pitkiä suippusoluja tai putkimaisia solujonoja, joiden poikkiseinät ovat auenneita, reiällisiä tai huokosellisia. Johtosolukot ovat kasveissa ainakin aluksi erillisinä johtosoluryhminä eli johtojänteinä, joissa on rinnakkain [[nila]]- ja [[puuaines|puuosa]] ja näiden välissä ohut kasvusolukkokerros [[jälsi]].
Vettä kasviin nostavia tekijöitä ovat [[haihtumisimu]], [[juuripaine]] ja kasvin putkiloiden [[kapillaari-ilmiö]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Valste, Juha | Nimeke = Biologia Elämä: Toimiva eliömaailma | Vuosi = 2002 | Kappale = | Sivu = 73| Selite = |
Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY| Tunniste = ISBN 951-0-27373-2| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |
Kieli = }}</ref>.
==Päätyypit==
Johtosoluja on kolmea päätyyppiä:
*Putkilot ovat valmistuttuaan elottomia solujonoja, joissa [[solulima]]n hävittyä poikkiseinät avautuvat suurireikäisiksi tai häviävät kokonaan ja sivuseinät paksuuntuvat ja puutuvat osittain. Seinien rakenteen mukaan erotetaan erilaisia putkilotyyppejä. Rengasputkiloiden seinien sisäpinnassa on erillisiä puutuneita vanteita. Kierreputkiloilla on sisäpinnassa aluksi puutuneita paksunnoksia tiheinä kierteinä, jotka myöhemmin oikenevat seinäpintojen venyessä. Porras- ja verkkoputkiloilla sisäpinnasta on noin puolet puutunut ja paksuuntunut. Huokosputkiloilla seinä on kokonaan venymättömäksi puutunut ja siinä on kookkaita huokospintoja.
Rivi 7 ⟶ 13:
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä=Antero Pankakoski | Nimeke=Puutarhurin kasvioppi 1 | Julkaisija=Valtion painatuskeskus | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-859-978-5}}
===Viitteet===
{{viitteet}}
[[Luokka:Kasvianatomia]]
| |||