Ero sivun ”Ryhmä (etnologia)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 15:
== Pygmien ryhmät ==
Pygmeistä akat, bakat ja mbutit elävät pienryhmissä, joissa on monta toisilleen sukua olevaa perhettä. Parheet ryhmittyvät, koska suurriistan metsästys onnistuu vain ryhminä<ref name="juuret">Afrikan kulttuurien juuret, Tietolipas 134,Tammer-Paino Oy, Tampere 1995ISBN 951-717-822-0. ISSN 0562-6129, Luku II 2. Taloudelliset edellytykset, sivu 198</ref>.
Tällöin leireissä on alle 50 ihmistä. Ruhmien koko muuttu jatkuvasti, kun perheet vierailevat sukulaistensa luona. parheet asuvat toistaan erillään majoissaan. Ryhmissä kunnioitetaan vanhinta miestä, joka on ryhmälisten isä, eno tms., joka ei kuitenkaan koskaan ksäke ketään. Riitoja ratkaistaan pumumalla, ihmisten lähtemisellä joksikin aikaa pois ryhmästä tai rituaalien avulla. Omaisuus jaetaan kaikkien kesken. Yksiavioisuus vallitsee, miehet ja naiset ovat suunnillaan tasa-arvoisia. Silti työnjakoa on, esim naiset keräävät kasviravinnon, esim syötävät lehdet, jamssin ja sienet. Miehet metsästävät. Metsästysmenetelmä riippuu muun muassa riistasta, vuodenajasta ja ryhmän koosta. Suurnisäkkäitä, mm norsuja, metsästetään sadekaudella keihäin aseistautunein miesryhmin. Ajometsästyksessä monen leirin miehet, naiset ja lapset ajavat muun muassa piikisikoja metsään levitettyihin verkkoihin. Ajometsästykseen liittyvät tärkeimmät uskonnolliset menot ja avioliittojen solmiminen. Yksin liikkuvat miehet metsästävät apinoita.
Leirit siirretään josksu suuren asuinalueen toiseen osaan<ref name="isu">Ihmisen suku 5, Nykyisen alkuperäiskansat, WSOY 1955, ISBN 951-0-18783-6, tietoaukeama Keski-Afrikan pygmit, sivu 144-145</ref>.
| |||