Versio 28. tammikuuta 2006 kello 14.22 muokkaa Emmisa (keskustelu \| muokkaukset) 715 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 28. tammikuuta 2006 kello 14.43 muokkaa kumoa Emmisa (keskustelu \| muokkaukset) 715 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 6: asetetaan rikkomuksesta epäilty siitä [[tuomioistuin\|tuomioistuimessa]] syytteeseen. Tätä järjestelmää sanotaan repressiiviseksi eli painovapauden järjestelmäksi. Painovapauden vastakohta on [[sensuuri]]järjestelmä (preventiivi-, lupa-, ennakkoestävä järjestelmä), jonka mukaan painotuotteiden valmistaminen ja levittäminen on riippuvainen viranomaisen luvasta ja ennakkotarkastuksesta eli sensuurista. == Painovapauden historia == Tekstien ennakkotarkastus (ja sen myötä niiden muuttaminen tai kieltäminen) oli jossain määrin käytössä lähes kaikkialla, etenkin vallankumouksellisten irtokirjasinten keksimisen (1453) jälkeen. Eurooppa oli pitkään jakautunut moniin pieniin valtioihin, minkä vuoksi täällä kansalaiset saattoivat kilpailuttaa valtioita ja pienempiä vasallikuntia muuttamalla maasta toiseen laajemman vapauden perässä. Tämän ansiosta lähes aina löytyi maita tai kreivikuntia, joissa mm. uskon- ja ilmaisunvapaus olivat laajempia ja valtion kontrolli kevyempää. Mm. Hollanti ja Englanti olivat usein edelläkävijöitä, joskus esim. eräät Saksan ruhtinaskunnatkin. Valistusajattelijat usein pakenivat maasta toiseen tarpeen vaatiessa. [[Valistusfilosofi]]t olivat pääsääntöisesti laajalti [[yksilönvapaus\|yksilönvapauden]] (mukl. sanan- ja painovapaus) kannalla. Merkittävin antiliberaali "valistusfilosofi" oli [[Jean-Jacgues Rousseau]], joka miltei [[hegel]]iläisittäin uskoi kansan oikeaan, yksimieliseen tahtoon, mitä ei saisi väärillä mielipiteillä johtaa harhateille. == Painovapaus Suomessa ==▼ Britanniassa liberaalifilosofi [[John Milton]] vaati painovapautta teoksessaan [[Areopagitica]] jo vuonna 1644. Se toteutui periaatteessa vuonna 1695, joskin voimakas jälkisensuuri jäi. Yhdysvalloissa perustuslain ensimmäisessä lisäyksessä (1791) jopa ennakolta kiellettiin hallitusta säätämästä mitään lakia, joka rajoittaisi sananvapautta tai painovapautta, vaikka moni myöhempi, nykyinenkin laki on silti jossain määrin tällaiseksi tulkittavissa. [[Suomi\|Suomessa]] olivat paino-olot eräitä poikkeusaikoja lukuun ottamatta sensuurijärjestelmän kannalla [[4. marraskuuta]] [[1905]] annettuun julistukseen saakka. [[20. elokuuta]] [[1906]] annettiin perustuslaki lausunto-, [[kokoontumisvapaus\|kokoontumis]]- ja [[yhdistymisvapaus\|yhdistymisvapaudesta]] ja siinä säädettiin muun muassa, että Suomen kansalaisilla on sanan vapaus sekä oikeus kirjoituksen == Painovapauden historia Suomessa == ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen kenenkään siitä ennakolta estämättä. Säännökset painovapauden käyttämisestä on sen jälkeen säädetty [[4. tammikuuta]] [[1919]] annetulla painovapauslailla. Painovapauslain säännösten noudattamisen valvominen kuului sen mukaan [[Oikeusministeriö]]lle, jossa se oli uskottu painovapausasiain toimistolle.▼ Vuonna 1766 [[kokkola]]lainen valistusfilosofi ja valtiopäivämies [[Anders Chydenius]] sai Ruotsissa aikaan maailman edistyksellisimmän painolain, joka vapautti ennakkosensuurista kaiken paitsi uskonnolliset ja ulkomaiset painotuotteet. Laki tosin kumottiin vuonna 1772. ~~== Lähteet ==~~ ===Tsaarin ajan lait=== Vuosina 1809-1917 Suomi oli Venäjän vallan alla. Vuoteen 1905 asti (tosin 1865-7 ennakkosensuuri oli lakkautettu) paikalliset painoasiamiehet tarkastivat painotuotteet, mutta julkaisija saattoi valittaa painoasiain ylihallitukselle. Ylihallitus tai kenraalikuvernööri viime kädessä varoitti tai lakkautti lehtiä, mm. nuorsuomalaisten pää-äänenkannattaja Päivälehden moneen kertaan [[ensimmäinen sortokausi\|ensimmäisen sortokauden]] (1899-1905) aikana; viimeisen lakkautuksen jälkeen se muutti nimensä [[Helsingin Sanomat\|Helsingin Sanomiksi]]. Kirjakaupat, kirjastot ja muu vastaava toiminta olivat myös luvanvaraisia. ▲== =Painovapaus ~~Suomessa~~ 1905=== Venäjällä Japanille hävityn sodan jälkeen näkyville puhjennut tyytymättömyys levisi Suomeenkin loppusyksystä 1905 mm. julkilausumina ja [[suurlakko]]na. Tällöin oppositiossa olleiden [[perustuslailliset\|perustuslaillisten]] henkinen johtaja [[Leo Mechelin]] kirjoitti julistuksen, jonka tsaari sisällytti 4.11.1905 antamaansa [[Marraskuun manifesti]]in suomalaisten lepyttämiseksi. Julistus sisälsi vaatimukset eduskuntauudistuksesta, paino-, lausunto-, yhdistymis- ja kokoontumisvapaudesta sekä ennakkosensuurin välittömästä päättymisestä. Viimeksi mainittu toteutui heti ja muut periaatteessa seuraavana vuonna. Uusi, Mechelinin johtama perustuslaillisista koostunut [[senaatti]] (hallitus) hyväksytti valtiopäivillä [[20. elokuuta]] [[1906]] perustuslain lausunto-, [[kokoontumisvapaus\|kokoontumis]]- ja [[yhdistymisvapaus\|yhdistymisvapaudesta]]. Siinä säädettiin muun muassa, että Suomen kansalaisilla on sanan vapaus sekä oikeus kirjoituksen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen kenenkään siitä ennakolta estämättä. Tosin myöhempiä, yksityiskohtaisempia lakeja Mechelinin hallitus ei enää saanut hyväksytetyiksi, minkä vuoksi viranomaisille jäi poliittista pelivaraa, ja perustuslaillisten vaalitappion jälkeen [[toinen sortokausi\|toisena sortokautena]] 1908-17 käytännön rajoitukset kovenivat jonkin verran. ===Nykyinen painovapaus=== [[4. tammikuuta]] [[1919]] annettu painovapauslaki viimeisteli painovapauden yksityiskohdat. Itsenäisyyden aikana on periaatteessa vallinnut painovapaus, etenkin ennakkosensuurista, [[sotasensuuri]]a (1939-47) lukuunottamatta. Käytännössäkin rajoituksia on pääosin lievennetty, esim. epäsiveellisen materiaalin osalta. Etenkin 30-luvulla toisinaan kiellettiin yhteiskuntajärjestystä tai kristinuskoa pilkkaavia tekstejä (etenkin vasemmistolaisia). Vastaavasti [[suomettuminen\|suomettumisen]] aikana vallitsi "itsesensuuri", jolloin lehdet ja kustantamot välttivät julkaisemasta [[sosialismi]]a tai [[kommunismi]]a arvostelevia tai Neuvostoliiton todellisuudesta kertovia tekstejä, kuten – poikkeustapauksissa usein vasemmistopuolueet tai presidentti [[Urho Kekkonen]] nostivat metelin. Esim. pääministeri [[Kalevi Sorsan]] toiveesta [[SDP]]:tä lähellä oleva kustannusosakeyhtiö [[Tammi]] jätti [[Aleksander Soltshenitsyn]]in [[Vankileirien saaristo]]n julkaisematta. Tammi tosin oli julkaissut muita Neuvostoliittoa arvostelevia tekstejä. Vielä nytkään kansanryhmää vastaan kiihottavaa materiaalia ei saa julkaista ja tekijänoikeuksien suojaa ei saa rikkoa. Lisäksi paino- ja sananvapautta rajoittavat mm. pykälät herjauksesta, solvaamisesta ja yksityisyyden suojasta, epäsiveellisyydestä ja "jumalanpilkkakiellosta". ▲ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen kenenkään siitä ennakolta estämättä. Säännökset painovapauden käyttämisestä on sen jälkeen säädetty [[4. tammikuuta]] [[1919]] annetulla painovapauslailla. Painovapauslain säännösten noudattamisen valvominen kuului sen mukaan [[Oikeusministeriö]]lle, jossa se oli uskottu painovapausasiain toimistolle. == Lähteitä == * [http://runeberg.org/pieni/3/0324.html Project Runeberg - Pieni tietosanakirja] * [http://www.jyu.fi/library/julkaisut/kielletyt_kirjat/suomi.htm Kotimainen kirjasensuuri ja sensuuriin historia Suomessa] * [http://www.rsf.org/rubrique.php3?id_rubrique=554 Press Freedom Index (2005)] [[Luokka:Oikeudet ja vapaudet]]

Ero sivun ”Painovapaus” versioiden välillä