Wikipedia

Ero sivun ”Mikheil Tšiaureli” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
näin, edellä on piste
pannaan tähänkin georgialainen nimi
Rivi 3:
Mikheil Tšiaureli valmistui Tbilisin taidekoulusta ja työskenteli teatterissa lavastajana, näyttelijänä ja ohjaajana. Vuodesta 1921 lähtien hän näytteli myös [[georgia]]laisissa elokuvissa.<ref name="kino 487">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Kino: Entsiklopeditšeski slovar | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1986 | Sivu = 487 | Tunniste = }}</ref> Tšiaurelin ensimmäisiä merkittäviä ohjaustöitä olivat [[melodraama]] ''Saba'' (1929) ja eksentrinen [[komedia]] ''Khabarda'' (1931).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Zorkaja, N.M. | Nimike = Istorija sovetskogo kino | Julkaisupaikka = Sankt-Peterburg | Julkaisija = Aleteija | Vuosi = 2005 | Sivu = 176 | Tunniste = ISBN 5-89329-457-2}}</ref> Hän ohjasi myös ensimmäisen georgialaisen äänielokuvan ”Viimeiset naamiohuvit” (''Ukanaskneli maskaradi'', 1934). Georgian historiasta kertovat ''Arsena'' (1937) ja kansallissankari [[Giorgi Saakadze]]lle omistettu samanniminen elokuva (1942–1943).<ref name="kino 487" />
 
1930-luvun lopussa Tšiaurelista tuli koko Neuvostoliiton tuntema ”[[Stalin]]in hovikuvaaja”. Elokuvassa ''VelikojeDiadi zarevogantiadi'' (”Suuri kajastus”, 1938) Stalinista tehtiin [[lokakuun vallankumous|lokakuun vallankumouksen]] päähenkilö ja [[Lenin]]istä hänen apulaisensa. Stalinin [[alter ego]]ksi valkokankaalla vakiintui näyttelijä [[Mikheil Gelovani]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Zorkaja, N.M. | Nimike = Istorija sovetskogo kino | Julkaisupaikka = Sankt-Peterburg | Julkaisija = Aleteija | Vuosi = 2005 | Sivu = 176 | Tunniste = ISBN 5-89329-457-2}}</ref> [[Henkilönpalvonta]] ja historian vääristely saavuttivat huippunsa jättibudjeteilla kuvatuissa elokuvissa ”Vala” (1936) ja ”Berliini kukistuu” (1949–1950). Jälkimmäisessä ”suuri johtaja” esiintyy puhtaasti [[mytologia|mytologisena]] hahmona, mutta elokuvasta voi löytää myös merkkejä ohjaajan poikkeuksellisesta lahjakkuudesta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Zorkaja, N.M. | Nimike = Istorija sovetskogo kino | Julkaisupaikka = Sankt-Peterburg | Julkaisija = Aleteija | Vuosi = 2005 | Sivu = 285–287 | Tunniste = ISBN 5-89329-457-2}}</ref> Stalin-aiheen joutsenlauluksi muodostui vuonna 1951 valmistunut ”Ristitulessa” (oik. ”Unohtumaton vuosi 1919”, ''Nezabyvajemyi 1919-i''), joka perustuu [[Vsevolod Višnevski]]n samannimiseen näytelmään.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Zorkaja, N.M. | Nimike = Istorija sovetskogo kino | Julkaisupaikka = Sankt-Peterburg | Julkaisija = Aleteija | Vuosi = 2005 | Sivu = 291 | Tunniste = ISBN 5-89329-457-2}}</ref> Ohjaajan myöhempien elokuvien teemoja ovat Georgian historia ja kansanperinne.<ref name="kino 487" />
 
Tšiaureli oli [[NKP|NKP:n]] jäsen vuodesta 1950. Hän toimi myös [[Neuvostoliiton korkein neuvosto|Neuvostoliiton korkeimman neuvoston]] kansanedustajana.<ref name="kino 487" /> Vuonna 1948 hän sai [[Neuvostoliiton kansantaitelija]]n arvonimen. Ohjaaja on palkittu kolmesti [[Leninin kunniamerkki|Leninin kunniamerkillä]]. Hän on saanut elokuvistaan [[Stalin-palkinto|Stalin-palkinnon]] vuosina 1941, 1943, 1946, 1947 ja 1950.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 29 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1978 | Sivu = 186 | Tunniste = }}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikheil_Tšiaureli”