Ero sivun ”Isa Asp” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lähdepyyntö tarpeen, koska lähteellinen väite alussa kertoo päinvastaista 1. suomalaisen naisrunoilijan asemasta.
Lähdepyyntöön lähde
Rivi 82:
1900-luvun alussa ilmestyi [[Helmi Krohn]]in ''Isa Asp'' -elämäkerta, johon sisältyi myös lukuisia Aspin runoja. Uudempia elämäkertoja edustavat [[Jaakko Terenttilä]]n ''Rauhaton ja vaahtopää'' ([[1952]]) ja [[Erkki Hyytinen|Erkki Hyytisen]] ''Isa Asp'' ([[1983]]) -elämäkerrat. [[Tyyni Tuulio]] on nostanut Isa Aspin vahvasti esiin ''Fredrikan Suomi'' -esseekokoelmassaan ([[1979]]). Vuonna [[2003]] ilmestyi [[Toivo Hyyryläinen|Toivo Hyyryläisen]] toimittamana kokonainen Aspin runojen kokoelma ja [[2004]] tämän päiväkirjat suomennettuina.
 
Voi siis hyvällä syyllä sanoa, että kanonisointiprosessin kautta Isa Aspista on tullut 1800-luvun tunnetuimpia suomalaisia naislyyrikoita. Vastoin yleistä luuloa Isa Asp ei ollut kuitenkaan ensimmäinen suomenkielinen naisrunoilija.{{Lähde||5<ref>Ensimmäisenä suomeksi kirjoittaneena naisrunoilijana, jonka henkilöllisyys tunnetaan, pidetään 1600-luvulla elänyttä Maria Simointytärtä, jonka runo ”Orpolapsen vaikerrus” ilmestyi ensimmäisen kerran arkkiveisukokoelmassa 1683. lokakuutaKs. 2009}}Mäkelä-Alitalo 1997.</ref> Asp sopi hyvin myös traagisesti nuorena kuolleen runoilijan malliin kuollessaan kesken tuotteliaan runokautensa.
 
Flooran päivänä 2009 Aspin haudalta välilä kadonnut valkoinen marmoriristi istutettiin takaisin paikalleen Jyväskylän yliopiston museon ja ylioppilaskunnan järjestämässä tilaisuudessa. Samalla ylioppilaskunnan edustaja Janne Pitkänen lupasi, että opiskelijat elvyttävät perinteen käydä Flooran päivänä Aspin haudalla tuomassa kukkia ja laulamassa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=KMN | Otsikko=Risti on taas paikoillaan | Julkaisu=Tiedonjyvä | Vuosi=2009 | Numero=4 | Sivut=4}}</ref>
Rivi 111:
* Hökkä, Tuula 2004: [http://www.taidetalo.net/sanasirkus/openlipas/2004_2/597.html Isa, Lovisa, Louise, Lucia, Louis Napoleon].
* Juvonen, Tuula 2007: Isa Aspin kuolemanjälkeinen elämä. Teoksessa Mustola, Kati & Johanna Pakkanen (toim.) ''Sateenkaari-Suomi: seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa'' s. 113–119. Like, Helsinki.
* {{Verkkoviite | Osoite =http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/1038/ | Nimeke =Maria Simointytär | Tekijä =Mäkelä-Alitalo, Anneli | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Kansallisbiografia-verkkojulkaisu | Ajankohta =1997–| Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Viitattu =11.10.2009 | Kieli = }}
* Tuulio, Tyyni 1979: ''Fredrikan Suomi: esseitä viime vuosisadan naisista''. WSOY, Porvoo.
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Isa_Asp