|
'''Mihail EdišerovitšMikheil Tšiaureli''' ({{k-ruka|Михаи́л Эдишеровичმიხეილ Чиауре́лиჭიაურელი}}, [[georgian{{k-ru|Михаи́л kieliЭдишерович Чиауре́ли|georgiaksi]]Mihail მიხეილEdišerovitš ჭიაურელიTšiaureli}}; [[6. helmikuuta]] [[1894]] [[Tbilisi]] – [[31. lokakuuta]] [[1974]] Tbilisi) oli [[georgialaiset|georgialaissyntyinen]] [[neuvostoliitto]]lainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja.
MihailMikheil Tšiaureli valmistui Tbilisin taidekoulusta ja työskenteli teatterissa lavastajana, näyttelijänä ja ohjaajana. Vuodesta 1921 lähtien hän näytteli myös [[georgia]]laisissa elokuvissa.<ref name="kino 487">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Kino: Entsiklopeditšeski slovar | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1986 | Sivu = 487 | Tunniste = }}</ref> Tšiaurelin ensimmäisiä merkittäviä ohjaustöitä olivat [[melodraama]] ''Saba'' (1929) ja eksentrinen [[komedia]] ''HabardaKhabarda'' (1931).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Zorkaja, N.M. | Nimike = Istorija sovetskogo kino | Julkaisupaikka = Sankt-Peterburg | Julkaisija = Aleteija | Vuosi = 2005 | Sivu = 176 | Tunniste = ISBN 5-89329-457-2}}</ref> Hän ohjasi myös ensimmäisen georgialaisen äänielokuvan ”Viimeiset naamiohuvit” (''PosledniUkanaskneli maskaradmaskaradi'', 1934). ja Georgian historiasta kertovat ''Arsen'' (1937) ja kansallissankari [[Giorgi Saakadze]]lle omistettuomistetun samanniminensamannimisen elokuvaelokuvan (1942–1943).<ref name="kino 487" />
1930-luvun lopussa Tšiaurelista tuli koko Neuvostoliiton tuntema ”[[Stalin]]in hovikuvaaja”. Elokuvassa ''Velikoje zarevo'' (”Suuri kajastus”, 1938) Stalinista tehtiin [[lokakuun vallankumous|lokakuun vallankumouksen]] päähenkilö ja [[Lenin]]istä hänen apulaisensa. Stalinin [[alter ego]]ksi valkokankaalla vakiintui näyttelijä [[MihailMikheil Gelovani]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Zorkaja, N.M. | Nimike = Istorija sovetskogo kino | Julkaisupaikka = Sankt-Peterburg | Julkaisija = Aleteija | Vuosi = 2005 | Sivu = 176 | Tunniste = ISBN 5-89329-457-2}}</ref> [[Henkilönpalvonta]] ja historian vääristely saavuttivat huippunsa jättibudjeteilla kuvatuissa elokuvissa ”Vala” (1936) ja ”Berliini kukistuu” (1949–1950). Jälkimmäisessä ”suuri johtaja” esiintyy puhtaasti [[mytologia|mytologisena]] hahmona, mutta elokuvasta voi löytää myös merkkejä ohjaajan poikkeuksellisesta lahjakkuudesta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Zorkaja, N.M. | Nimike = Istorija sovetskogo kino | Julkaisupaikka = Sankt-Peterburg | Julkaisija = Aleteija | Vuosi = 2005 | Sivu = 285–287 | Tunniste = ISBN 5-89329-457-2}}</ref> Stalin-aiheen joutsenlauluksi muodostui vuonna 1951 valmistunut ”Ristitulessa” (oik. ”Unohtumaton vuosi 1919”, ''Nezabyvajemyi 1919-i''), joka perustuu [[Vsevolod Višnevski]]n samannimiseen näytelmään.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Zorkaja, N.M. | Nimike = Istorija sovetskogo kino | Julkaisupaikka = Sankt-Peterburg | Julkaisija = Aleteija | Vuosi = 2005 | Sivu = 291 | Tunniste = ISBN 5-89329-457-2}}</ref> Ohjaajan myöhempien elokuvien teemoja ovat Georgian historia ja kansanperinne.<ref name="kino 487" />
Tšiaureli oli [[NKP|NKP:n]] jäsen vuodesta 1950. Hän toimi myös [[Neuvostoliiton korkein neuvosto|Neuvostoliiton korkeimman neuvoston]] kansanedustajana.<ref name="kino 487" /> Vuonna 1948 hän sai [[Neuvostoliiton kansantaitelija]]n arvonimen. Ohjaaja on palkittu kolmesti [[Leninin kunniamerkki|Leninin kunniamerkillä]]. Hän on saanut elokuvistaan [[Stalin-palkinto|Stalin-palkinnon]] vuosina 1941, 1943, 1946, 1947 ja 1950.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 29 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1978 | Sivu = 186 | Tunniste = }}</ref>
Tšiaureli oli naimisissa näyttelijä [[Veriko Andžaparidze]]n kanssa. Hänen lapsiaan ovat näyttelijä [[SofikoSopiko Tšiaureli]] ja elokuvaohjaaja [[Otar Tšiaureli]].
== Ohjaustyöt ==
* ''PervyiPirveli kornetkorneti StrešnevStrešniovi'' (”Ensimmäinen kornetti Strešnev”, [[Jefim Dzigan]]in kanssa 1928)
* ''VUkanasknel posledni tšassaats'' (”Viime hetkellä” 1928)
* ''Saba'' (1929)
* ''HabardaKhabarda'' (1931)
* ”Viimeiset naamiohuvit” (''PosledniUkanaskneli maskaradmaskaradi'' 1934)
* ''Arsen'' (1937, Stalin-palkinto 1941)
* ''Velikoje zarevo'' (”Suuri kajastus” 1938, Stalin-palkinto 1941)
* ”Georgi Saakadze” (1942–1943, Stalin-palkinto 1943 ja 1946)
* ”Vala” (''KljatvaPitsi'' 1946, Stalin-palkinto 1947, [[Venetsian elokuvajuhlat|Venetsian elokuvajuhlien]] palkinto)
* ”Berliini kukistuu” (''Padenije Berlina'' 1950, Stalin-palkinto, [[Karlovy Varyn elokuvajuhlat|Karlovy Varyn elokuvajuhlien]] elokuvajuhlien palkinto)
* ”Ristitulessa” (''Nezabyvajemyi 1919-i'' 1951)
* ''Podvyg naroda'' (”Kansan urotyö”, dokumenttielokuva 1956)
* ''OtarovaOtaraant vdovakvrivi'' (”Otarin leski” 1958)
* ''PovestAmbavi oberti odnoi devuškekališvilisa'' (”Kertomus eräästä tytöstä” 1960)
* ''GeneralGenerali ida margaritkizizilebi'' (”Kenraali ja kaunokaiset”, 1964)
* ''InyjeRats nyntšeginakhavs, vremenaveghar nakhav'' (”Nyt”Et voi nähdä, onmitä toisetolin ajat”nähnyt” 1965)
* ''PevetsGantiadis zarimgosani'' (”Aamunkoiton laulaja”, piirroselokuva 1968)
* ”Hiiret kissan peijaisissa” (''KakRogor myšidamarkhes kotatagvebma horonilikata'', piirroselokuva 1969)
* ''PetuhMamali-hirurgkirurgi'' (”Kukko kirurgina”, piirroselokuva 1971)
* ''BlohaRtskili ida muraveitšiantšvela'' (”Kirppu ja muurahainen”, piirroselokuva G. Svanidzen kanssa 1972)
* ”Kannullinen öljyä” (''KuvšinKila maslaerbo'', piirroselokuva G. Svanidzen kanssa 1973)<ref name="kino 487" />
== Lähteet ==
{{viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
*{{IMDb-h|id=0157102|nimi=Mikheil Tšiaureli}}
*[http://www.geocinema.ge/ge/person.php?kod5=008 Mikheil Tšiaureli sivulla geocinema.ge] {{ka}}
{{DEFAULTSORT:Tsiaureli, Mihail}}
| 