Ero sivun ”Oikeussubjekti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) |
Epävarsinaiset oikeushenkilöt |
||
Rivi 15:
Oikeushenkilöitä ovat kauppaoikeudelliset yhteisöt (kuten [[osakeyhtiö]]t ja [[osuuskunta|osuuskunnat]]), siviilioikeudelliset yhteisöt (kuten [[yhdistys|yhdistykset]] ja [[säätiö]]t) sekä [[julkisyhteisö]]t (kuten valtio, kunnat tai seurakunnat). Julkisyhteisöt ovat julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä ja muut ovat yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä.
Valtion tai kunnan ''hallintoelimet'' eivät ole oikeushenkilöitä. Esimerkiksi verovirasto ei ole oikeushenkilö, vaikka se voi käyttää valtion puhevaltaa oikeudenkäynnissä. Kansainväliset järjestöt ovat myös oikeussubjekteja, joiden oikeudet vahvistetaan kansainvälisellä sopimuksella ja usein myös erityissopimuksilla, kuten isäntävaltiosopimuksella.
Oikeushenkilön oikeuskelpoisuuden alkuhetki riippuu oikeushenkilön tyypistä. Esimerkiksi [[avoin yhtiö]] on oikeuskelpoinen heti, kun se on perustettu, mutta [[osakeyhtiö]] vasta tultuaan rekisteröidyksi. Oikeushenkilön käytännön toiminta voi lakata, vaikka se oikeushenkilönä yhä onkin olemassa. Sillä on tällöin yhä jäljellä [[oikeuskelpoisuus]] ja [[oikeudellinen toimintakyky]], koska ne päättyvät vasta, kun oikeushenkilö puretaan oikeudellisesti. Oikeushenkilön toiminnan lakkaaminen ei siten poista rangaistusvastuuta, vaikka se voi vaikuttaa [[yhteisösakko|yhteisösakon]] suuruuteen. Käytännössä esiintyviä yhteisöjä, jotka eivät ole oikeushenkilöitä, ovat rekisteröimättömät yhdistykset, epäitsenäiset rahastot tai säätiöt ja [[verotusyhtymä]]t. Epäitsenäisiä rahastoja ovat esimerkiksi lahjoitus- ja testamenttirahastot. Tällaiset muodosteet jäävät rangaistusvastuun ulkopuolelle.<ref name="HE">Hallituksen esitys eduskunnalle oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevaksi lainsäädännöksi, HE 95/1993 vp, sivu 27.</ref>
==Käsite==
Rivi 25 ⟶ 23:
[[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] oikeus ei tuntenut oikeushenkilön käsitettä. Ammattikunta tai muu yhdistys oli oikeuskelpoinen, kun joku henkilö toimi sen puolesta. Luonnollisista henkilöistä eli ihmisistä vain vapaat ihmiset olivat oikeuskelpoisia subjekteja, sillä [[orja]]t rinnastettiin esineisiin.
==Epävarsinaiset oikeushenkilöt==
Epävarsinaisia oikeushenkilöitä ovat [[konkurssipesä]]t ja [[kuolinpesä]]t.<ref>Juha Lappalainen et al.: ''Prosessioikeus,'' WSOY pro 2007, ISBN 978-951-0-32491-2, sivu 339.</ref> Konkurssipesä voi olla muun muassa yhteisösakkovaatimuksen kohteena, koska sillä on oikeudellinen toimintakyky ja oikeuskelpoisuus. Konkurssipesä vastaa ennen [[konkurssi]]a tehdyn [[rikos|rikoksen]] seuraamuksena tuomitusta yhteisösakosta. Näin oikeushenkilön joutuminen konkurssiin ei poista rangaistusvastuuta. Jos konkurssiin asettaminen tapahtuu ennen kuin yhteisösakko on ehditty tuomita, konkurssipesästä tulee [[oikeusjuttu (oikeustiede)|oikeusjutun]] [[vastaaja]] konkurssivelallisen sijaan. Koska yhteisösakon peruste on syntynyt ennen konkurssia, on se tavalliseen tapaan valvottavaa konkurssivelkaa eikä konkurssipesän velkaa.<ref name="HE" />
==Vaarallinen oikeussubjekti==
| |||