Ero sivun ”Kerrosmaalaus” versioiden välillä

255 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
järjestelyä ym
p
(järjestelyä ym)
[[Tiedosto:Leonardo da Vinci 008.jpg|thumb|Leonardo da Vincin keskeneräinen maalaus ''Pyhä Hieronymus'' noin vuodelta 1480.]]
'''KerrosmaalausKerrosmaalauksessa''' onmaalaus tapa rakentaa maalausrakennetaan useammasta kuin yhdestä maalauskerroksesta. Kerrosmaalaus maalataan eri vaiheina, kuten alusmaalauksenaAlus- ja päällemaalauksena,päällemaalauksen taiohella voidaan käyttää useampaa kuin kahta värikerrosta.<ref name="Akke Kumlien">Akke Kumlien: Taidemaalauksen käsikirja, s. 113. WSOY, 1962. Suomentanut Onni Oja.</ref> Alusmaalausta voivoisi verrata musiikin bassorytmiin, jolloin päällemaalaus vastaisi päälle soitettua sooloa.
 
==Kerrosmaalauksen työtapoja==
Kerrosmaalaus voi olla harkittua ja perustua tiettyyn useita eri periaatteilla maalattuja kerroksia käyttävään maalaustapaan, mutta useinkaan kerrosmaalauksessa ei noudateta ankaraa järjestelmää. Maalaus voi alkaa vähemmän suunnitellusti [[Alla prima]]-kertamaalauksena, joka työskentelyn jatkuessa muuttuu kerrosmaalaukseksi. Kun ensimmäinen maalauskerros on kuivunut, maalataan paksummilla väreillä muutoksia ja korjauksia, kunnes saavutetaan toivottu tulos.
 
Kerrosmaalaus voi olla harkittua ja perustua tiettyyn useita eri periaatteilla maalattuja kerroksia käyttävään maalaustapaan, mutta useinkaan kerrosmaalauksessa ei noudateta ankaraa järjestelmää. Maalaus voi alkaa vähemmän suunnitellusti [[Allaalla prima]]-kertamaalauksena, joka työskentelyn jatkuessa muuttuu kerrosmaalaukseksi. Kun ensimmäinen maalauskerros on kuivunut, maalataan paksummilla väreillä muutoksia ja korjauksia, kunnes saavutetaan toivottu tulos.
<ref name="Akke Kumlien"></ref> Kun uusi maalauskerros lisätään edellisen kerroksen ollessa vielä kostea, on kyseessä märkää märälle -maalaus.
 
Tavallisimmin ensin tehdään valkoinen pohjustus. Pohjustuksen päälle tehdään piirustus, jos se on tarpeen ja jatketaan alusmaalauksella. Päällemaalauksen jälkeen vuorossa on vernissaus. Varsinaista kerrosmaalausta ei käytetä esimerkiksi freskomaalauksessa, joka tehdään periaatteessa yhdellä maalauskerralla, vaikka maalauskerroksia voi olla enemmän kuin yksi. Freskomaalauksessa värikerrokset kuitenkin sekoittuvat toisiinsa, eivätkä ne jää erillisiksi. Öljyllä, temperalla, akvarellilla tai akryylillä maalatessa kerroksia voi olla enemmän. Kussakin maalauksessa käytettyjä kerroksia voidaan tutkia röntgen- ja infrapunasäteillä.
 
Alla prima -maalauksessa piirustusta, valooreja ja värejä työstetään yhtä aikaa, mutta kerrosmaalaus perustuu työnjaon periaatteeseen. Kerroksittain työskennellessä esityö tehdään usein alusmaalauksessa. Joillakin taiteilijoilla alusmaalauksen piirustus ja valoorien hahmottelu voi olla yksityiskohtaista, toiset taas maalaavat suuria pintoja summittaisesti esiin.<ref name="Max Doerner">Max Doerner: Maaliaineet ja niiden käyttö taidemaalauksessa, s 142-143. Alkuteos Malmaterial und seine verwerdung im bilde 8. painos. Suomentanut Aune Lindström ja Oiva Talvitie. Tammi, Turku 1954.</ref>
 
Tavallisesti alusmaalaus on himmeämpi, jolloin vahvat värit sekä valot ja varjot maalataan päällemaalauksessa. Alusmaalaus on mieluiten eri tummuusastetta tai väriä kuin myöhempi kerros. Vastavärisen alusmaalauksen päälle maalatessa sävyt taittuvat hieman, tai valokohtia korostetaan tummemmilla pohjakerroksilla. Pohjasävy tai [[imprimituuri]] jää usein näkymään varjoissa tai siirtymäkohdissa.<ref name="Max Doerner"></ref>
 
==Kerrosmaalauksen historiaa==
 
Monet taidehistorian koulukunnat ovat maalanneet kerroksittain. Tärkeä muutos tässä suhteessa tapahtui renessanssin[[renessanssi]]n aikoihin, kun valkoinen maalauspohja korvattiin tummemmalla alusmaalauksella. Etenkin venetsialaiset maalarit suosivat tummaa pohjamaalausta, samoin [[Rembrandt]] myöhemmin barokin aikaan.<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen">Taiteen pikkujättiläinen, s. 837. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X</ref> Vanhoilla mestareilla alusmaalaukseen sisältyi piirustus, päämuodot, vaaleiden ja tummien pintojen hahmottelu ja yleensä maalauksen käsityöpuoli, jonka oppilaat saivat usein tehdä. Mestarit maalasivat alusmaalauksen päälle hieman alla priman tapaan. Maalaamisessa oli silloin tuoreutta. Tavallisesti alusmaalaus on himmeämpi, jolloin vahvat värit sekä valot ja varjot maalataan päällemaalauksessa. Pohjasävy tai [[imprimituuri]] jää useinon näkymäänmahdollista varjoissatavoittaa taituore siirtymäkohdissailme.<ref name="Max Doerner"></ref>
Kerrosmaalaus perustuu työnjaon periaatteeseen. Alla prima -maalauksessa taas piirustus, muodot ja värit maalataan yhtä aikaa. Kerroksittain työskennellessä alusmaalauksessa tehdään usein maalauksen esityö. Joillakin taiteilijoilla alusmaalauksen piirustus ja valoorien hahmottelu voi olla yksityiskohtaista, toiset taas maalaavat suuret pinnat summittaisesti esiin. Alusmaalaus ei mielellään saa olla samaa tummuusastetta tai väriä jota halutaan lopulliseen maalaukseen. Parempi lopputulos saadaan maalaamalla esimerkiksi vastavärein, jolloin sävyt taittuvat hieman, tai maalaamalla alle tummemmalla.
<ref name="Max Doerner">Max Doerner: Maaliaineet ja niiden käyttö taidemaalauksessa, s 142-143. Alkuteos Malmaterial und seine verwerdung im bilde 8. painos. Suomentanut Aune Lindström ja Oiva Talvitie. Tammi, Turku 1954.</ref>
 
Monet taidehistorian koulukunnat ovat maalanneet kerroksittain. Tärkeä muutos tässä suhteessa tapahtui renessanssin aikoihin, kun valkoinen maalauspohja korvattiin tummemmalla alusmaalauksella. Vanhoilla mestareilla alusmaalaukseen sisältyi piirustus, päämuodot, vaaleiden ja tummien pintojen hahmottelu ja yleensä maalauksen käsityöpuoli, jonka oppilaat saivat usein tehdä. Mestarit maalasivat alusmaalauksen päälle hieman alla priman tapaan. Maalaamisessa oli silloin tuoreutta. Tavallisesti alusmaalaus on himmeämpi, jolloin vahvat värit sekä valot ja varjot maalataan päällemaalauksessa. Pohjasävy tai [[imprimituuri]] jää usein näkymään varjoissa tai siirtymäkohdissa.<ref name="Max Doerner"></ref>
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
16 767

muokkausta