Ero sivun ”Saksan keisarikunnan laivasto” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p siirsi sivun Kaiserliche Marine uudelle nimelle Saksan keisarikunnan laivasto: suomenkieliselle nimelle |
kielenhuoltoa, vähän asiakorjauksia ensimmäiseen maailmansotaan |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Deutsches Reich Flaggen.jpg|thumb|200px|Kaiserliche Marinen lippuja]]
'''
== Nykyaikaisen
[[Alfred von Tirpitz]] tuli
Laivastoministeriö ehdotti kuuden taistelulaivan rakentamista, mutta
Tärkeämmäksi muodostui kuitenkin 26. toukokuuta tehty päätös, joka salli normaalin laivastobudjetin
Vuonna 1906
Valtiopäivät vaativat uutta laivastolakia muuttuneen poliittisen ilmapiirin seurauksena
Lisäyksen seurauksena siirrettiin poistettaviksi vanhentuneina:
Rivi 17:
* vanhentuneet Oldenburg-luokan alukset
* Brandenburg-luokan taistelulaivat (2 Turkille 1910 ja kaksi romutettu 1919): ''Kurfürst Friedrich Wilhelm'', ''Brandenburg'', ''Weissenburg'' ja ''Wörth''
Kaikki poistettavat alukset tulisi korvata pikaisesti.▼
Alustavat keskustelut kolmannesta lisäyksestä vuoden 1900 laivastolakiin aloitettiin 1912. Keskustelujen aikana laivastoministeriön listalta poistettiin kolme panssariristeilijää. Näin saatu versio hyväksyttiin valtiopäivillä 21. toukokuuta 1912. Lisäyksen jälkeen laivaston vahvuus tulisi olemaan:▼
▲Alustavat keskustelut kolmannesta lisäyksestä vuoden 1900 laivastolakiin aloitettiin 1912. Keskustelujen aikana laivastoministeriön listalta poistettiin kolme panssariristeilijää. Näin saatu versio hyväksyttiin valtiopäivillä 21. toukokuuta 1912. Lisäyksen jälkeen laivaston vahvuus
* aktiivilaivasto
** laivaston lippulaiva
Rivi 42 ⟶ 43:
== Ensimmäinen maailmansota ==
Alfred von Tirpiz komensi [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana Saksan laivastoa. Huolimatta massiivisesta varusteluohjelmasta Saksan laivasto ei ollut lähellekään yhtä vahva kuin Iso-Britannian laivasto. Ympärysvallat tuhosivat sodan alussa siirtomaissa ja valtamerillä olleet saksalaisalukset sodan ensimmäisten kuukausien kuluessa ja laivaston pääosa vietti sodan ankkurissa. Samalla brittilaivaston päävoimat sitoutuivat vartioimaan Pohjanmerta ja estämään Saksan laivaston murtautumisen Atlantille. Saksan laivasto yritti tätä [[Skagerrakin taistelu]]ssa, mutta taistelu päättyi ratkaisemattomana. Iso-Britannian laivasto koki suuria tappioita, mutta kykeni pitämään Saksan laivaston poissa Pohjanmereltä.
Saksan laivaston merkittävimmiksi operaatioiksi nousivat sukellusveneoperaatiot, joitten tavoitteena oli katkaista Iso-Britannian kauppaliikenne. Saksalaissukellusveneen suorittama [[Yhdysvallat|yhdysvaltalaisen]] matkustajalaiva [[Lusitania]]n torpedointi vuonna 1915 käänsi osaltaan Yhdysvaltain yleistä mielipidettä Saksaa vastaan ja edisti maan liittymistä ympärysvaltojen puolelle pari vuotta myöhemmin.
Ankkurissa olleen laivaston miehistö turhautui ja radikalisoitui. Sodan päätyttyä Saksan tappioon vallankumoukselliset matruusit osallistuivat useisiin eri kumousliikkeisiin [[Weimarin tasavalla]]n alkuvaiheen sekavissa oloissa.
== Laivaston tuho Scapa Flowssa ==
Aselepo astui voimaan 11. marraskuuta 1918.
Käyttäen hyväkseen vartiomiesten supistamista harjoitusten vuoksi Scapa Flowssa olevan saksalaisen komennuskunnan johtaja kontra-amiraali von Reuter laittoi käskyn täytäntöön 21. kesäkuuta upottaen kaikki Scapa Flowssa olleet alukset.
Rivi 66 ⟶ 71:
#kaikki sukellusveneisiin liittyvä materiaali
Jäljelle jääneestä kalustosta muodostettiin "uusi" Saksan laivasto [[Weimarin tasavalta]]an. Alus kanta koostui rannikkopuolustuskalustosta
* 8
* 8 kevyttä risteilijää, joista kaksi reservissä
* 16 hävittäjää, joista neljä reservissä
* 16 torpedovenettä, joista neljä reservissä
Pääosa
Sisäisten ongelmien ratkettua annettiin 31. maaliskuuta 1921 laki, jonka myötä Saksan armeija ([[Reichswehr]]) yhdessä laivaston ([[Reichsmarine]]) kanssa perustettiin.
|