'''Kildebert II''' ([[570]]–[[595]]) oli [[Austrasia]]n kuningas vuosina [[575]]–595 sekä [[Burgundi]]n kuningas vuosina [[592]]–595. Hän oli [[Sigebert I]]:n ja [[Brunhilde (Austrasia)|Brunhilden]] vanhin poika.
IsänsäYlimys salamurhan jälkeen vuonna 575 ylimys nimeltäännimeltä Gundobald vei viisivuotiaan Kildebertin turvaan [[Metz]]iin turvaan, jossakun Kildeberttämän julistettiinisä kuninkaaksi.vuonna Brunhilde575 jajoutui salamurhan uhriksi. Siellä Austrasian ylimystöylimykset hallitsivatjulistivat Kildebertin sijastauudeksi hänenkuninkaakseen. ollessaanKildebertin ollessa alaikäinen valta oli käytännössä Brunhilden ja Austrasian omia etujaan ajavan ylimystön käsissä.
Sekä [[Neustria]]n kuningas [[Kilperik I]] että Burgundin kuningas [[Guntram (Burgundi)|Guntram]] pyrkivät liittoutumaan Kildebertin kanssa, ja kumpikin adoptoi hänet vuorollaan. Guntram[[Provence]]n hallinta aiheutti kitkaa Guntramin ja KildebertKildebertin joutuivatvälille, sittemminsillä kiistaanMarseillen [[Provence]]nkaupunki oli jaettu heidän hallinnastakeskensä. Kilperikin salamurha vuonna [[584]] kuitenkin muutti kaikentilanteen, ja vuonna [[587]] Kildebert ja Guntram tekivät [[Andelotin sopimus|sopimuksen]], jonka mukaan Kildebertistä tuli Guntramin perijä. Guntramin avulla Kildebert pystyi tukahduttamaan kapinoivat ylimykset ja varmistamaan asemansa. Kilperikin leski [[Fredegunda]] yritti usean kerran murhauttaa Kildebertin taatakseen Guntramin perintöosuuden omalle pojalleen [[Klotar II]]:lle.
Guntramin kuoltua vuonna 592 Burgundi siirtyi sopimuksen mukaan Kildebertille. Kildebert pyrki myös uhkaamaan Klotaria ja nousemaan koko [[frankkien valtakunta|frankkien valtakunnan]] kuninkaaksi. Hän kuitenkin kuoli jo vuonna 595, eikä päässyt tavoitteeseensa.
