Ero sivun ”Turkislakki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Tmn (keskustelu | muokkaukset) järjestelyä + aliotsikointia |
||
Rivi 1:
[[Image:Grayushanka.jpg|thumb|right|250px|Turkislakki, jossa korvaläpät sidottu hatun päälle.]]
'''Turkislakki''' ({{k-ru|ушанка|ušanka}}) on venäläinen korvaläpillä varustettu [[hattu]] (korvuslakki). Korvaläpät voidaan sitoa hatun päälle "kruunuksi" tai leuan alle, jolloin ne suojaavat korvia kylmältä. Ušanka on yleensä valmistettu kaniinin turkista, mutta myös susi, koira, kettu, näätä ja korkealuokkainen lampaan nahka, ovat käytettyjä.
== Historia ==
'''Turkislakki''' ({{k-ru|ушанка|ušanka}}) on venäläinen korvaläpillä varustettu [[hattu]] (korvuslakki). Korvaläpät voidaan sitoa hatun päälle "kruunuksi" tai leuan alle, jolloin ne suojaavat korvia kylmältä. Suomen kielessä 1960- ja 1970-luvulla siviilimalliseen turkislakkiin on viitattu ''Nikitana'' Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri [[Nikita Hruštšov]]iin viitaten. Tasavallan presidentti [[Urho Kekkonen]] kävi 1960-luvun alkupuolella [[Zavidovo]]ssa epävirallisilla vierailuilla Neuvostoliitossa sen jälkeen kun [[keskuskomitea]] oli moittunut Nikita Hruštšovia saunaan menosta kapitalistisen maan edustajan kanssa Suomessa [[Tamminiemi|Tamminiemessä]]. ▼
Stereotyyppisesti ušanka koristaa venäläisen päätä. Hattua ja sen variaatioita käytetään kuitenkin yleisesti myös Kiinassa, Pohjois-Koreassa, Itä-Euroopassa ja entisen Neuvostoliiton alueella. Lisäksi monet Itä-Euroopasta USA:han saapuneet siirtolaiset käyttävät päähinettä. On mahdollista, että venäläiset omaksuivat hatun käytön mongoleilta keskiajalla mongolien tunkeutuessa Venäjälle. Arvokkaasta [[soopeli]]nnahasta tehty korvallinen turkislakki oil varakkaiden [[pajari|pajarien]] tunnus. Sellaisen hankitutti Neuvostoliitossa opiskellessaan itselleen mm. [[Reino Paasilinna]].▼
▲
Suomessa turkialakista tuli koululaisten käyttämä pipoa lämpimämpi päähine [[1970]]-luvun alussa, mutta Suomessa se oli usein keinotekoista muovikuiduista tehtyä karvaa.
Rivi 8 ⟶ 12:
[[File:Ushanka of Soldier of Soviet Army-1.jpg|250px|right|Turkislakki, jossa korvaläpät sidottu hatun päälle.]]
== Käyttö univormuissa ==
▲Stereotyyppisesti ušanka koristaa venäläisen päätä. Hattua ja sen variaatioita käytetään kuitenkin yleisesti myös Kiinassa, Pohjois-Koreassa, Itä-Euroopassa ja entisen Neuvostoliiton alueella. Lisäksi monet Itä-Euroopasta USA:han saapuneet siirtolaiset käyttävät päähinettä. On mahdollista, että venäläiset omaksuivat hatun käytön mongoleilta keskiajalla mongolien tunkeutuessa Venäjälle. Arvokkaasta [[soopeli]]nnahasta tehty korvallinen turkislakki oil varakkaiden [[pajari|pajarien]] tunnus. Sellaisen hankitutti Neuvostoliitossa opiskellessaan itselleen mm. [[Reino Paasilinna]].
Ušanka kuuluu myös monissa maissa, kuten Venäjällä ja Kanadassa, poliisien ja armeijan talvipukuun. Lakki kuuluu myös [[Suomen puolustusvoimat|Suomen puolustusvoimien]] perusvarustukseen nimellä "Turkislakki m/39". Suomen puolustusvoimissa turkislakki oli aluksi [[kenttäharmaa]], mutta nykyään se on maastopuvun vihreä. Aikaisemminkin harmaa turkislakki talvioloissa peitettiin [[lumipuku|lumipuvun]] hupulla, jotta se ei olisi erottunut lumesta.
Turkislakki on käytetty Suomen puolustusvoimissa kolmessa asennossa. A-asennossa korvalliset on sidottu lakin päälle, B-asennossa korvalliset on sidottu niskan taakse, mikä suojaa korvat, mutta ei juurikaan poskia. B-asennon hyöty C-asentoon eli korvallisten sitomiseen leuan alle on se, että päähineen saa otettua nauhoja avaamatta päästä pois sisätiloihin mentäessä. B-asento on epävirallinen eikä sitä käytetä esimerkiksi paraateissa, jossa lämpötilasta riippumatta käytetään A-asentoa. Turkislankin A-asento on välttämätön siksi, että paraatimuodostelmassa joutuu ottamaan päähineen päästä pois kenttärukouskäskyllä ''lakki-päästä'', jolloin ei olisi aikaa avata korvallisten nauhoja lauan alta.▼
http://www.pkymasehist.fi/milipedia/index.php?title=Turkislakki_m/36 Turkislakki m/36
▲Turkislakki on käytetty Suomen puolustusvoimissa kolmessa asennossa. A-asennossa korvalliset on sidottu lakin päälle, B-asennossa korvalliset on sidottu niskan taakse, mikä suojaa korvat, mutta ei juurikaan poskia. B-asennon hyöty C-asentoon eli korvallisten sitomiseen leuan alle on se, että päähineen saa otettua nauhoja avaamatta päästä pois sisätiloihin mentäessä. B-asento on epävirallinen eikä sitä käytetä esimerkiksi paraateissa, jossa lämpötilasta riippumatta käytetään A-asentoa. Turkislankin A-asento on välttämätön siksi, että paraatimuodostelmassa joutuu ottamaan päähineen päästä pois kenttärukouskäskyllä ''lakki-päästä'', jolloin ei olisi aikaa avata korvallisten nauhoja lauan alta.
{{Commonscat|Ushankas}}
| |||