Ero sivun ”Vaaran vuodet” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
Sotien jälkeisestä kaudesta(1944-1948), joka jatkui vuoden verran vielä [[1947]] solmitun [[Pariisin rauha (1947)|lopullisen rauhansopimuksen]] ja sitä seuranneen valvontakomission maasta lähdön jälkeenkin, on Suomessa niin ulkoiseen kuin sisäiseen uhkatilaan viitaten käytetty määrettä '''vaaran vuodet'''.
Syksyllä 1944 Suomessa varauduttiin mahdolliseen miehitykseen mm. siten, että armeija kätki aseita 30 000 miestä varten, mahdollista sissisotaa varten miehitystilanteessa. Myös valtionhallinnossa oli valmiiksi suunniteltu evakuointisuunnitelmat. Talven kuluessa tilanne kuitenkin rauhoittui ja välitön miehityksen vaara väistyi. Kätketyt aseet päätettiin keväällä 1945 siirtää takaisin armeijan varastoihin, jolloin valvontakomissio huomasi sen. Neuvostoliitto olisi voinut käyttää tätä tekosyynä Suomen miehitykseen, mutta sen reaktiot jäivät kuitenkin vaisuksi.
[[Jatkosota|Jatkosodan]] jälkeen Suomeen asettui [[Moskovan välirauha]]n ehtojen mukaisesti [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] nimeämä [[valvontakomissio]] valvomaan rauhanehtojen toteutusta. Rauhanehtoja olivat muun muassa sotakorvaukset, [[Porkkalan vuokraus]], sotilaiden määrääminen takaisin siviiliin ja sotasyyllisten tuomitseminen. Nämä osaltaan aiheuttivat pelon, että Suomi kokisi saman kohtalon kuin [[Itä-Eurooppa|Itä-Euroopan]] maat, jotka [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] vaikutuksesta alistuivat [[sosialismi|sosialistisiksi]] [[kansandemokratia|kansandemokratioiksi]]. ▼
▲[[Jatkosota|Jatkosodan]] jälkeen Suomeen asettui [[Moskovan välirauha]]n ehtojen mukaisesti [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] nimeämä [[valvontakomissio]] valvomaan rauhanehtojen toteutusta(1944-1947). Rauhanehtoja olivat muun muassa sotakorvaukset, [[Porkkalan vuokraus]], sotilaiden määrääminen takaisin siviiliin, saksalaisten ajaminen pois Suomesta ja sotasyyllisten tuomitseminen. Nämä osaltaan aiheuttivat pelon, että Suomi kokisi saman kohtalon kuin [[Itä-Eurooppa|Itä-Euroopan]] maat, jotka [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] vaikutuksesta alistuivat [[sosialismi|sosialistisiksi]] [[kansandemokratia|kansandemokratioiksi]].
Rauhanehdoissa vapautettiin kommunististen [[puolue]]iden toiminta, mikä vaikutti sisäpoliittiseen tilanteeseen. Kommunistien liittolaisineen perustama [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]] sai [[Eduskuntavaalit 1945|1945 eduskuntavaaleissa]] 49 paikkaa ja [[hallitus|hallituksessa]] 6 paikkaa. Sosiaalidemokraattien ehdokaslistoilta valittujen [[Sylvi-Kyllikki Kilpi|Sylvi-Kyllikki Kilven]] ja [[Atos Wirtanen|Atos Wirtasen]] siirryttyä syksyllä 1946 SKDL:n ryhmään muodostui siitä eduskunnan suurin. SKDL:n suosion vuosina velloivat useat huhupuheet [[kommunisti]]en vallankaappausaikeista, jotka jäivät kuitenkin suunnitelmiksi.
Rauhanehtojen mukaan Suomalaisten piti karkoittaa saksalaiset joukot pois Pohjois-Suomesta. Vastus oli pelottava, sillä Saksalla oli Suomessa yli 200 000 miehen hyvin varusteltu armeija. Sekä Suomen että Saksan johtajat halusivat välttää keskinäistä yhteenottoa. Tämä kuitenkin tapahtui Neuvostoliiton vaadittua kovempia toimia, ja suomalaiset nousivat maihin Torniossa saksalaisten selustaan. Tämän jälkeen saksalaiset aloittivat sotatoimet suomalaisia vastaan, vetäytyen ja polttaen samalla Lappia.
Saksalaisten karkoittamista Suomesta kuullaan yleisesti kutsuttavan "Lapin sodaksi". Viimeiset saksalaiset sotilaat poistuivat Suomesta vasta huhtikuussa 1945.
{{Tynkä/Suomen historia}}
[[Luokka:1940-luku]]
[[Luokka:Itsenäisen Suomen historia]]
[[Forum: Suomen historian käännekohtia]] Sami Salonen
| |||