Ero sivun ”Käyttäjä:Bapil/Saannot” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p testi |
p vanha versio |
||
Rivi 1:
HÄMÄLÄIS-OSAKUNNAN SÄÄNNÖT
OSAKUNNAN TARKOITUS
Hämäläis-Osakunta on yksi niistä Helsingin yliopistossa opiskelevan nuorison keskuuteen perustetuista osakunnista, joista säädetään yliopistolaissa (654/1997), ylioppilaskunta-asetuksessa (116/1998) ja Helsingin yliopiston hallintojohtosäännössä.
Osakunnan tarkoituksena on toimia hämäläisten ylioppilaiden yhdyssiteenä, luoda edellytykset jäsentensä viihtyisälle ja kehittävälle yhdessäololle, edistää heidän sosiaalisia olojaan, tukea ja kehittää heidän henkisiä harrastuksiaan sekä herättää ja ylläpitää heidän harrastustaan yhteiskunnallisiin asioihin ja työhön yhteiskunnan ja ihmiskunnan hyväksi.
ALUE
Osakunnan alue käsittää Heinolan, Hämeenlinnan, Forssan, Ikaalisten, Jämsän, Jämsänkosken, Lahden, Mäntän, Nokian, Orimattilan, Oriveden, Parkanon, Riihimäen, Someron, Tampereen, Toijalan, Valkeakosken, Virtain ja Ylöjärven kaupungit sekä Asikkalan, Hartolan, Hattulan, Hauhon, Hausjärven, Hollolan, Humppilan, Hämeenkosken, Hämeenkyrön, Janakkalan, Jokioisten, Joutsan, Juupajoen, Kalvolan, Kangasalan, Kihniön, Kuhmalahden, Kuhmoisten, Kurun, Kylmäkosken, Kärkölän, Lammin, Leivonmäen, Lempäälän, Lopen, Luhangan, Luopioisten, Längelmäen, Mouhijärven, Nastolan, Padasjoen, Pertunmaan, Pirkkalan, Pälkäneen, Rengon, Ruoveden, Sysmän, Tammelan, Tuuloksen, Urjalan, Vesilahden, Viialan, Viljakkalan, Vilppulan ja Ypäjän kunnat. Jämsän, Jämsänkosken ja Mäntän kaupungit sekä Kuhmoisten, Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan kunnat ovat yhteisiä alueita Keskisuomalaisen Osakunnan kanssa. Ikaalisten, Nokian ja Parkanon kaupungit sekä Hämeenkyrön, Kihniön ja Mouhijärven kunnat ovat yhteisiä alueita Satakuntalaisen Osakunnan kanssa. Someron kaupunki on yhteistä aluetta Varsinaissuomalaisen Osakunnan kanssa.
JÄSENET
Osakunnan jäseneksi hyväksytään, ellei erityistä estettä ole, ne Helsingin yliopiston opiskelijat, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa päästä osakunnan jäseneksi, maksaneet osakunnan määräämän jäsenmaksun ja ilmoittautuneet läsnä oleviksi Helsingin yliopistoon.
Jäsenen tulee vuosittain kirjautua osakunnan jäsenrekisteriin voidakseen osallistua osakunnan toimintaan ja päätöksentekoon sekä ollakseen oikeutettu jäsenetuihin. Jäsen voidaan poistaa jäsenrekisteristä, jos hän ei kahtena peräkkäisenä vuonna ole kirjautunut osakunnan jäsenrekisteriin.
Jäsenen on merkittävä nimensä ja vaaditut henkilötietonsa osakunnan nimikirjaan.
Osakunnan päätöksentekoon saavat osallistua yliopistoon läsnä oleviksi ilmoittautuneet osakunnan jäsenet.
Osakunnasta erotettu ylioppilas voidaan hakemuksen perusteella hyväksyä osakunnan jäseneksi. Hakemuksen käsittelee osakunnan hallitus.
Jos osakunnan jäsen tarvitsee todistuksen toiminnastaan osakunnassa, hänen on pyydettävä sitä kuraattorilta ja mainittava samalla todistuksen käyttötarkoitus.
Osakunnan jäsenellä on oikeus käyttää osakunnan hallitsemia tiloja sekä olla läsnä osakunnan juhlissa, tilaisuuksissa ja kokouksissa niin kuin näissä säännöissä määrätään.
Osakunnan entisellä jäsenellä on oikeus olla läsnä osakunnan juhlissa, tilaisuuksissa ja kokouksissa. Hänellä ei kuitenkaan ole äänioikeutta. Keskusteluihin hänellä on oikeus osallistua kokouksen puheenjohtajan suostumuksella.
Entisellä jäsenellä tarkoitetaan tässä myös entistä ulkojäsentä.
Mainittuja oikeuksia ei ole osakunnan entisellä jäsenellä, joka on eronnut osakunnasta eroamatta samalla yliopistosta, eikä sillä, jonka osakunta kurinpidollisesti on erottanut tai joka on erotettu yliopistosta.
ULKOJÄSENET
Osakunta voi hakemuksen perusteella hyväksyä ulkojäseneksi ylioppilaan, joka on jonkin muun pääkaupunkiseudulla toimivan yliopiston tai maanpuolustuskorkeakoulun kirjoissa.
Ellei erityistä syytä jäsenyyden epäämiseksi ole, osakunnan jäseneksi on hyväksyttävä opiskelija, joka on Hämäläis-Osakunnan alueella syntynyt, ollut kirjoilla tai käynyt koulua tai jonka isä tai äiti on kuulunut HämäläisOsakuntaan.
Ulkojäseneksi hyväksymisestä päättää osakunnan hallitus siten kuin ulkojäsenohjesäännössä määrätään.
Ulkojäsenellä on oikeus olla läsnä osakunnan juhlissa, tilaisuuksissa ja kokouksissa, joissa hänellä on oikeus ottaa osaa keskusteluun mutta ei äänioikeutta.
Ulkojäsentä ei voida valita osakunnan toiminnanohjaajaksi, sihteeriksi, taloudenhoitajaksi eikä hallituksen jäseneksi.
Jollei jäljempänä näissä säännöissä toisin mainita, osakunnan jäsenellä tarkoitetaan myös osakunnan ulkojäsentä.
KUNNIAJÄSENET
Kunniajäsenekseen osakunta voi kutsua henkilön, joka erittäin merkittävällä tavalla on edistänyt osakunnan tarkoitusten toteuttamista tai jolle se muuten tahtoo osoittaa erityistä kunnioitustaan.
Ehdotus kunniajäseneksi kutsumisesta tehdään varsinaisessa kokouksessa kirjallisena esityksenä, jonka vähintään yksi kymmenesosa osakunnan jäsenistä on allekirjoittanut. Asia otetaan ratkaistavaksi lähinnä seuraavassa varsinaisessa kokouksessa, jolloin ehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestetään suljetuin lipuin. Ehdotus katsotaan hyväksytyksi, jos vähintään kolme neljäsosaa kokouksessa läsnä olevista äänioikeutetuista sitä kannattaa. Muussa tapauksessa se raukeaa, eikä asian käsittelystä tehdä merkintää pöytäkirjaan.
OSAKUNNAN KERHOT
Osakunnassa toimii kerhoja. Osakunta voi päättää uuden kerhon perustamisesta kun vähintään viisitoista jäsentä tekee siitä perustellun kirjallisen esityksen talousarvioineen ja sääntöehdotuksineen. Samalla osakunta voi varata tämän toimintaan kohtuullisen määrärahan, kuitenkin enintään kuluvan vuoden loppuun asti.
Kerhojen tarkoituksesta ja toiminnasta on erikseen määrätty niiden säännöissä, joiden hyväksymisestä ja muuttamisesta päättää osakunnan kokous. Kerhojen sääntömääräisissä kokouksissa on kaikilla osakunnan jäsenillä läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus.
Kerhon tulee toimittaa kertomus edellisen vuoden toiminnastaan osakunnan toiminnanohjaajalle helmikuun loppuun mennessä. Jos kerho kahtena peräkkäisenä vuotena laiminlyö tämän velvollisuutensa, osakunnan kokous voi lakkauttaa kerhon päättämällä asiasta kahdessa peräkkäisessä kokouksessa.
Kerhon purkautuessa omasta tahdostaan vahvistetaan kerhon päätös yhdessä osakunnan kokouksessa.
Kerhon tilivuosi on kalenterivuosi.
Kerhon toiminnan tukemiseksi osakunta voi varata näiden esityksestä talousarvioonsa määrärahan. Kerhon tulee vuosittain toimittaa edellisen tilivuoden tilinpäätös ja sääntömääräisten kokousten pöytäkirjat taloudenhoitajalle lokakuun loppuun mennessä. Jos kerho kahtena peräkkäisenä vuotena laiminlyö tämän velvollisuutensa, osakunnan kokous voi lakkauttaa kerhon päättämällä asiasta kahdessa peräkkäisessä kokouksessa.
Lakkautetun tai purkautuneen kerhon varat siirtyvät osakunnalle.
INSPEHTORI
Osakunnan toimintaa valvoo ja tukee inspehtori, joka on myös, yhdyssiteenä yliopiston ja osakunnan välillä. Inspehtorilla on läsnäolo- ja puheoikeus kaikissa osakunnan juhlissa, tilaisuuksissa ja kokouksissa.
Inspehtorikseen osakunta valitsee Helsingin yliopiston professorin.
Inspehtorin vaali toimitetaan suljetuin lipuin. Ellei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan ehdokkaista saa ehdotonta ääntenenemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen välillä. Tällöin valituksi tulee se, jota tässä äänestyksessä useimmat ovat kannattaneet. Jos äänet toisessa äänestyksessä menevät tasan, arpa ratkaisee. Vaalin tulos on viipymättä ilmoitettava yliopiston rehtorille.
Ketään ei saa valita inspehtoriksi ilman hänen suostumustaan.
Jos inspehtori on pitkähköksi ajaksi estynyt hoitamasta tointaan, osakunta valitsee siksi ajaksi virkaa toimittavan inspehtorin, joka valitaan samalla tavoin kuin inspehtori.
KURAATTORI
Kuraattorikseen osakunta valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan loppututkinnon suorittaneen entisen tai nykyisen varsinaisen jäsenensä. Erityisistä syistä kuraattoriksi voidaan valita sellainen osakunnan toimintaan hyvin perehtynyt jäsen, joka ei ole suorittanut loppututkintoa.
Kuraattorin ja virkaa toimittavan kuraattorin vaali suoritetaan siten kuin 17 § 2 mom:ssa on inspehtorin vaalista määrätty. Vaalin tulos on viipymättä ilmoitettava yliopiston rehtorille.
Ketään ei saa valita kuraattoriksi ilman hänen suostumustaan.
Kuraattorin toimikausi alkaa vaalia seuraavan kalenterikuukauden alusta, ellei vaalikokouksessa erityisistä syistä toisin määrätä.
Jos kuraattori on pitkähköksi ajaksi estynyt hoitamasta tointaan, osakunta valitsee siksi ajaksi virkaa toimittavan kuraattorin. Tämän tulee täyttää samat pätevyysvaatimukset, jotka edellä on kuraattorille määrätty.
Kuraattorin tehtävänä on osakunnan asioiden lähin johto ja valvonta, ja hänen on tehtävissään noudatettava, mitä osakuntia koskevissa säädöksissä tai näissä säännöissä sekä eri ohjesäännöissä on määrätty taikka mitä osakunta on muutoin päättänyt.
Kuraattorin tehtävänä on erityisesti:
1) toimia hallituksen puheenjohtajana,
2) johtaa puhetta osakunnan kokouksessa inspehtorin poissa ollessa,
3) valvoa, että osakunnan sääntöjä noudatetaan ja että osakunnan päätökset pannaan täytäntöön,
4) valvoa osakunnan virkailijoiden, valio- ja toimikuntien sekä kerhojen toimintaa,
5) huolehtia yhdessä sihteerin kanssa kokousten koolle kutsumisesta ja osakunnan kirjeenvaihdosta.
Kuraattori saa toimestaan palkkion, jonka suuruuden osakunta määrää talousarviossaan. Virkaa toimittavan kuraattorin palkkiosta osakunta päättää samassa kokouksessa, jossa hänet valitaan.
KOKOUKSET
Osakunnan kokous käyttää osakunnan päätösvaltaa, paitsi niissä asioissa, joissa sääntöjen mukaan päätäntävalta on hallituksella tai jollakin muulla elimellä.
Osakunnan kokouksen tehtäviä ovat erityisesti:
1) inspehtorin ja kuraattorin vaali,
2) hallituksen jäsenten ja muiden virkailijoiden vaali,
3) osakunnan talousarvion hyväksyminen,
4) osakunnan toimintasuunnitelman vahvistaminen
5) osakunnan tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen,
6) vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille
7) osakunnan toimintakertomuksen vahvistaminen,
8) toimikuntien perustaminen sekä
9) osakunnan kannanotoista päättäminen.
Osakunta kokoontuu varsinaiseen kokoukseen kerran kuukaudessa lukukausien aikana.
Ylimääräiseen kokoukseen osakunta kokoontuu tarvittaessa inspehtorin tai kuraattorin kutsusta tai kun vähintään kymmenen osakunnan jäsentä sitä kirjallisesti ilmoittamaansa asiaa varten pyytää.
Osakunnan kokouksista ilmoitetaan vähintään kolme päivää ennen kokousta ainakin yhdessä osakuntalaisten eniten lukemista pääkaupungissa ilmestyvistä sanoma- tai ylioppilaslehdistä sekä osakunnan ilmoitustaululla.
Kokousilmoituksessa on mainittava seuraavat esille tulevat asiat:
1) inspehtorin ja kuraattorin sekä näiden viransijaisten vaalit,
2) kunniajäsenen vaali,
3) virkailijoiden sekä sääntömääräisten toimikuntien vaalit,
4) talousarvio, tilintarkastuskertomukset, vastuuvapauden myöntäminen ja muut tärkeät talousasiat,
5) toimintasuunnitelma ja toimintakertomus,
6) toimikuntien perustaminen,
7) osakunnan sääntöjen, ohjesääntöjen tai 38 § 3 mom:ssa tarkoitetun päätöksen muuttaminen,
8) muut tärkeät tai osakunnan periaatteellista kannanottoa vaativat asiat.
Muut osakunnan kokouksessa käsiteltäväksi tarkoitetut asiat on ilmoitettava kuraattorille tai sihteerille niin hyvissä ajoin, että ne voidaan lisätä esityslistaan.
Inspehtori tai hänen poissa ollessaan kuraattori johtaa puhetta osakunnan kokouksissa. Ellei kuraattorikaan ole saapuvilla, kokous valitsee sihteerin tai hänen tehtäväänsä hoitavan osakunnan jäsenen johdolla itselleen puheenjohtajan.
Asiaa, josta on keskusteltu, ei voida ottaa päätettäväksi, ennen kuin puheenjohtaja on julistanut keskustelun päättyneeksi.
Äänioikeutta ei saa käyttää asiamiehen välityksellä.
Päätöstä 25 § 2 mom:ssa mainitussa asiassa ei saa tehdä, ellei asiaa ole mainittu kokousilmoituksessa.
Kun 25 § 2 mom:ssa mainittua asiaa käsitellään ensimmäistä kertaa, päätöksen tekeminen siirretään seuraavaan kokoukseen, jos vähintään yksi neljäsosa kokouksessa läsnä olevista niin vaatii.
Kun muuta kuin 25 § 2 mom:ssa mainittua, kokouskutsussa mainitsematonta asiaa käsitellään ensimmäistä kertaa, päätöksen tekeminen siirretään, jos vähintään kaksi läsnä olevaa jäsentä sitä vaatii.
Asian uudelleen siirtämiseen vaaditaan yksinkertainen enemmistö.
Tämän pykälän säännökset eivät koske niitä tapauksia, jotka näiden sääntöjen mukaisesti on käsiteltävä kahdessa perättäisessä kokouksessa.
Asian ollessa ensimmäistä kertaa esillä osakunnan kokouksessa on hallituksen tai asianomaisen valiokunnan annettava siitä lausuntonsa seuraavassa kokouksessa, jos vähintään yksi neljäsosa kokouksessa läsnä olevista sitä vaatii.
Tehty ehdotus raukeaa, ellei kukaan ole sitä kannattanut.
Kun osakunnan päätös on yksimielinen tai tehtyä vastaehdotusta ei kannateta, puheenjohtaja julistaa päätöksen ilman äänestystä.
Äänestyksessä asia ratkaistaan yksinkertaisella enemmistöllä, ellei näissä säännöissä toisin määrätä.
Jos vähintään yksi neljäsosa läsnäolijoista sitä vaatii, osakunta voi ennen äänestystä päättää, että tehty ehdotus on hyväksyttävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa.
Äänestykset toimitetaan puheenjohtajan esittämällä tavalla. Kuitenkin kahden läsnä olevan jäsenen sitä vaatiessa äänestys suoritetaan suljetuin lipuin.
Äänten mennessä tasan suoritetaan toinen äänestys. Jos äänet menevät siinäkin tasan, arpa ratkaisee. Äänten mennessä tasan suljetussa lippuäänestyksessä ja vaaleissa arpa ratkaisee.
Vaaleissa noudatetaan enemmistövaalitapaa, jollei henkilövalinta ole yksimielinen.
Kun valittavia on useampi, noudatetaan henkilökohtaista suhteellista vaalitapaa, jos vähintään yksi viidesosa kokouksessa läsnä olevista sitä vaatii.
Suhteellinen vaali toimitetaan suljetuin lipuin, jolloin kukin saa äänestää enintään niin useaa ehdokasta kuin on valittavia ja asettaa nämä harkintansa mukaiseen järjestykseen. Vaalin tulosta määrättäessä lasketaan ensimmäisen saaneen täyden äänen, toisen puoli ääntä, kolmannen kolmasosan ääntä ja niin edelleen.
Osakunnan kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään kaikki päätökset ja tarpeen vaatiessa asioiden käsittelyssä esitetyt mielipiteet.
Jäsen voi saada käsiteltävää asiaa koskevan kirjallisen lausuntonsa kokonaisuudessaan liitetyksi pöytäkirjaan.
Kokous valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa, jotka tarkastavat pöytäkirjan kahden viikon kuluessa kokouksesta, kuitenkin seuraavaan kokoukseen mennessä. Ennen tarkastusta pöytäkirjan on oltava nähtävänä osakunnan ilmoitustaululla vähintään kolmen päivän ajan, jonka kuluessa huomautukset pöytäkirjasta on tehtävä kokouksen sihteerille.
Pöytäkirja on tarkastuksen jälkeen pidettävä nähtävänä osakunnan ilmoitustaululla seuraavaan varsinaiseen kokoukseen saakka.
Jäsen, joka ei ole yhtynyt kokouksen päätökseen, voi ilmoittaa vastalauseensa merkittäväksi pöytäkirjaan. Suullisesti tehtyyn vastalauseeseen sisältyvää perustelua tai paheksumista ei oteta pöytäkirjaan. Kirjallisen vastalauseen tekemisestä on kokouksessa heti ilmoitettava, ja se on liitettävä pöytäkirjaan ennen tämän tarkastamista.
Kokouksesta poissa ollut jäsen voi ennen pöytäkirjan tarkastamista saada siihen merkityksi, että hän ei ollut ottanut osaa päätöksentekoon.
Osakunnan päätös voidaan panna heti täytäntöön, ellei sitä ole näissä säännöissä erikseen määrätty rehtorin vahvistettavaksi.
Inspehtorille on ilmoitettava viipymättä tehdyistä päätöksistä, ellei hän itse ole ollut kokouksessa läsnä.
Päätöstä ei saa muuttaa samalla lukukaudella, ellei muutosehdotus saa kokouksessa puolelleen vähintään kolmea neljäsosaa annetuista äänistä.
HALLITUS
Osakunnan hallitukseen kuuluvat kuraattori puheenjohtajana ja seitsemän osakunnan kokouksen valitsemaa, yliopistolla läsnä olevaa jäsentä.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Hallituksen sihteerinä toimii osakunnan sihteeri. Osakunnan toiminnanohjaajalla ja taloudenhoitajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa, ellei hallitus toisin päätä.
Hallituksen varsinaiset jäsenet valitaan kalenterivuodeksi marraskuun varsinaisessa kokouksessa suhteellista vaalitapaa käyttäen.
Hallituksen jäsen ei saa toimia samanaikaisesti osakunnan muussa virassa eikä Hämäläisten ylioppilassäätiön hallituksessa tai valtuuskunnassa.
Hallitus nimeää keskuudestaan yhden edustajan kuhunkin osakunnan sääntömääräiseen valiokuntaan.
Hallitus kokoontuu kuraattorin tai varapuheenjohtajan kutsusta tai kahden hallituksen jäsenen vaatimuksesta joko säännöllisesti sovittuna ajankohtana tai tarpeen vaatiessa, kuitenkin vähintään kahdesti kuukaudessa lukukausien aikana.
Hallitus on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään neljä muuta jäsentä on paikalla.
Hallitus päättää puhe- ja läsnäolo-oikeuden myöntämisestä ulkopuolisille hallituksen kokouksissa.
Osakunnan hallitus johtaa osakunnan toimintaa yhdessä kuraattorin kanssa ja päättää seuraavista asioista:
1) osakunnan ulkojäseneksi hyväksymisestä,
2) eron myöntämisestä jäsenen pyynnöstä,
3) osakunnan edustajien lähettämisestä eri tilaisuuksiin,
4) osakunnan tilien käyttöoikeuksista,
5) taloudenhoitajan vakuuden hyväksymisestä,
6) osakunnan hallitsemien tilojen käytöstä,
7) osakunnan omaisuuden hankinnasta ja hoidosta talousarvion puitteissa,
8) jäsenmaksusta vapauttamisesta,
9) osakunnan rahavarojen sijoittamisesta,
10) kiireellisissä tapauksissa osakunnan kannanotoista, mistä on ilmoitettava osakunnan kokoukselle,
11) osakunnan kurinpitovallan käytöstä, kuten luvussa XVIII on säädetty,
12) muista merkitykseltään vähäisistä asioista.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
1) osakunnan talousarvio- ja lisätalousarvioesityksen tekeminen,
2) talousarvion noudattamisen valvominen,
3) kerhojen varainkäytön valvominen,
4) osakunnan irtaimiston hoidon valvominen,
5) sellaisten osakunnan kokouksessa käsiteltävien asioiden valmisteleminen, joiden valmistelu katsotaan tarpeelliseksi, ei kuitenkaan inspehtorin, kuraattorin, hallituksen, virkailijoiden sekä sääntömääräisten toimikuntien vaalien valmistelu.
Hallituksen toimivaltaan 43 §:n mukaan kuuluvat asiat on kuitenkin siirrettävä osakunnan kokouksen päätettäväksi, jos kaksi hallituksen jäsentä sitä vaatii.
VALIOKUNNAT
Osakunnan valiokuntia ovat:
1) juhla- ja ohjelmavaliokunta
2) koulutusvaliokunta
3) kulttuurivaliokunta
4) liikuntavaliokunta
5) tiedotusvaliokunta
6) ulkoasiainvaliokunta
7) yleisvaliokunta.
Kunkin valiokunnan puheenjohtaja ja sihteeri valitaan osakunnan marraskuun yleiskokouksessa seuraavan kalenterivuoden ajaksi.
Jokaisella osakuntalaisella on oikeus osallistua valiokuntien toimintaan.
Kullakin valiokunnalla on oltava ohjesääntö. Osakunnan kokous päättää ohjesäännön hyväksymisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta kahdessa peräkkäisessä kokouksessa.
Juhla- ja ohjelmavaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja, ohjelmasihteeri, hallituksen keskuudestaan määräämä henkilö, juhlamestari, mainosmestari, emäntä, isäntä sekä muut valiokunnan toimintaan osallistuvat osakuntalaiset.
Valiokunnan tehtävistä määrätään juhla- ja ohjelmavaliokunnan ohjesäännöissä.
Koulutusvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja, koulutussihteeri, hallituksen keskuudestaan määräämä henkilö, jäsensihteeri sekä muut valiokunnan toimintaan osallistuvat osakuntalaiset.
Valiokunnan tehtävistä määrätään koulutusvaliokunnan ohjesäännössä.
Kulttuurivaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja, kulttuurisihteeri, hallituksen keskuudestaan määräämä henkilö, galleristi sekä muut valiokunnan toimintaan osallistuvat osakuntalaiset.
Valiokunnan tehtävistä määrätään kulttuurivaliokunnan ohjesäännössä.
Liikuntavaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja, urheilujohtaja, hallituksen keskuudestaan määräämä henkilö sekä muut valiokunnan toimintaan osallistuvat osakuntalaiset.
Valiokunnan tehtävistä määrätään liikuntavaliokunnan ohjesäännössä.
Tiedotusvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja, tiedotussihteeri, hallituksen keskuudestaan määräämä henkilö, toimittajat, valokuvaajat sekä muut valiokunnan toimintaan osallistuvat osakuntalaiset.
Valiokunnan tehtävistä määrätään tiedotusvaliokunnan ohjesäännössä.
Ulkoasiainvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja, ulkoasiainsihteeri, hallituksen keskuudestaan määräämä henkilö sekä muut valiokunnan toimintaan osallistuvat osakuntalaiset.
Valiokunnan tehtävistä määrätään ulkoasiainvaliokunnan ohjesäännössä.
Yleisvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja, yleisvaliokunnan sihteeri, hallituksen keskuudestaan valitsema henkilö, huoneistomestari, saunamajuri, kesäpaikkavastaava, av-vastaava sekä muut valiokunnan toimintaan osallistuvat osakuntalaiset.
Valiokunnan tehtävistä säädetään yleisvaliokunnan ohjesäännössä.
Osakunnan virkailijoita ovat:
1) toiminnanohjaaja,
2) taloudenhoitaja,
3) sihteeri,
4) hallituksen jäsenet,
5) emäntä ja apuemännät,
6) isäntä ja apuisännät,
7) huoneistomestari,
8) juhlamestari,
9) valiokuntien puheenjohtajat,
10) koulutussihteeri,
11) jäsensihteeri
12) kulttuurisihteeri,
13) tiedotussihteeri,
14) ulkoasiainsihteeri,
15) urheilujohtaja,
16) yleisvaliokunnan sihteeri,
17) ohjelmasihteeri,
18) hiihdonjohtaja,
19) toimittajat,
20) mainosmestari,
21) valokuvaajat,
22) laulunjohtaja,
23) saunamajuri,
24) kesäpaikkavastaava,
25) arkistonhoitaja,
26) lipunkantajat,
27) galleristi,
28) av-ja atk-vastaava,
29) historioitsija,
30) webmaster,
31) ympäristövastaava,
32) ratamestari,
33) Hälläpyörän päätoimittaja,
34) kerhojen puheenjohtajat.
Osakunnan virkailija voi olla varsinainen jäsen, ulkojäsen, tai erityisillä perusteilla muu henkilö ellei näissä säännöissä toisin määrätä.
Kutakin virkaa hoitamaan valittavien virkailijoiden määrä voidaan tarkemmin määrittää ohjesäännössä.
Virkailijat valitaan kalenterivuodeksi marraskuun varsinaisessa kokouksessa, ellei näissä säännöissä toisin määrätä.
Toiminnanohjaaja, taloudenhoitaja, sihteeri ja huoneistomestari valitaan marraskuun varsinaisessa kokouksessa virkojen oltua sitä ennen kaksi viikkoa kirjallisesti haettavana. Taloudenhoitajan virkaa hakevien tulee hakemuksensa yhteydessä esittää osakunnan virkaa haettavaksi julistaessaan määräämä vakuus hänen haltuunsa joutuvan osakunnan omaisuuden hoitamisesta.
Tämän pykälän 2 mom:ssa mainittu virka julistetaan uudelleen haettavaksi, ellei kukaan ole hakenut virkaa hakuaikana tai ellei osakunta katso ketään hakijoista päteväksi virkaan. Ellei tällöinkään ilmaannu päteviä hakijoita, virka täytetään hakemuksetta.
Hälläpyörän päätoimittajan valitsee lehden toimitusneuvosto.
Kerhon puheenjohtajan valitsee kerho sääntöjensä mukaan.
Toiminnanohjaajan tehtävänä on johtaa käytännön toimintaa osakunnan ja kuraattorin antamien ohjeiden mukaisesti.
Toiminnanohjaajan tulee erityisesti
1) seurata kerhojen toimintaa ja tehdä kuraattorille, osakunnalle ja kerhoille esityksiä tällöin havaitsemiensa seikkojen johdosta, sekä
2) laatia toimikaudeltaan vuosittain toimintakertomus ja esittää se viimeistään seuraavan vuoden syyskuun yleiskokouksessa.
Toiminnanohjaajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus valiokuntien ja kerhojen kaikissa kokouksissa.
Taloudenhoitajan tehtävät on määrätty näiden sääntöjen XIV luvussa.
Sihteerin tehtävänä on
1) pitää osakunnan kokouksissa pöytäkirjaa ja huolehtia pöytäkirjojen tarkastamisesta ja nähtävillä olosta sekä siitä, että hyväksytyt pöytäkirjat liitteineen asialuettelolla varustettuna sidotaan ja luovutetaan arkistoon,
2) hoitaa yhdessä kuraattorin kanssa osakunnan kirjeenvaihtoa ja antaa otteita osakunnan kokousten pöytäkirjoista,
3) huolehtia yhdessä kuraattorin kanssa kokouskutsuista sekä kokousten esityslistojen laatimisesta,
4) huolehtia yhdessä tiedotusvaliokunnan kanssa osakunnan kokouksen ja hallituksen tekemien päätösten tiedottamisesta,
5) antaa valio- ja toimikuntien toimiin ja tehtäviin valituille tieto heidän valinnastaan ja heille annetuista tehtävistä sekä muille osakuntalaisille päätöksistä, jotka koskevat heitä henkilökohtaisesti, ellei tehtävää ole annettu muille virkailijoille,
6) tehdä hallussaan olevaan osakunnan sääntöjen peruskappaleeseen merkinnät sääntöihin tehdyistä muutoksista, lisäyksistä ja selityksistä sekä hoitaa osakunnan ohjesääntökokoelmaa ja tehdä siihen vastaavat merkinnät,
7) toimittaa osakunnan pöytäkirjat vuotuisessa tilintarkastuksessa tilintarkastajien käytettäväksi, sekä
8) toimia hallituksen sihteerinä.
Emännän tehtävänä on
1) toimia emäntänä osakunnan järjestämissä tilaisuuksissa,
2) huolehtia osakunnan keittiöstä, sekä
3) toimia jäsenenä juhla- ja ohjelmavaliokunnassa.
Isännän tehtävänä on
1) toimia isäntänä osakunnan järjestämissä tilaisuuksissa,
2) valvoa järjestystä osakunnan tiloissa,
3) avustaa osakunnan valiokuntien ja kerhojen tilaisuuksien järjestämisessä, sekä
4) toimia jäsenenä juhla- ja ohjelmavaliokunnassa.
Huoneistomestarin tehtävistä määrätään huoneistomestarin ohjesäännössä.
Juhlamestarin tehtävänä on huolehtia vuosijuhlan ja hämäläisten pitojen järjestämisestä.
Arkistonhoitajan tehtävänä on
1) hoitaa osakunnan arkistoa ja pitää arkistoluetteloa osakunnan arkistoaineistosta,
2) valvoa, että osakunnan ja valiokuntien pöytäkirjat, kerhojen toimintakertomukset sekä muut osakunnan toimintaan liittyvät asiakirjat ja julkaisut jätetään arkistoon määräajoin arkisto-ohjesäännön mukaisesti, sekä
3) pitää arkistoa tarvittaessa jäsenten käytettävissä. Arkistotehtävistä määrätään tarkemmin tarvittaessa arkisto-ohjesäännössä.
Jäsensihteerin tehtävänä on pitää luetteloa osakuntaan kirjoittautuneista jäsenistä ja huolehtia osakunnan nimikirjoista sekä yhdessä kuraattorin ja toiminnanohjaajan kanssa huolehtia osakunnan jäsenyyteen liittyvistä asioista.
Hiihdonjohtaja seuraavana vuonna järjestettävään Ilveshiihtoon valitaan syyskuun kokouksessa.
OSAKUNNAN NIMEN KIRJOITTAMINEN
Osakunnan nimen kirjoittaa kuraattori yhdessä toiminnanohjaajan, taloudenhoitajan tai sihteerin kanssa.
Osakunnalle suoritetusta maksusta annettu kuitti on kuitenkin pätevä kuraattorin, toiminnanohjaajan, sihteerin, taloudenhoitajan jäsensihteerin tai hallituksen jäsenen yksinkin allekirjoittamana. Edellä mainittujen lisäksi myös huoneistomestari on oikeutettu kuittaamaan osakunnalle saapuvat lähetykset.
OSAKUNNAN TALOUS
Osakunta saa tuloja
1) jäsenmaksuina sekä
2) muina tuloina.
Lisäksi osakunta voi vastaanottaa omaisuutta testamentin nojalla tai lahjoituksena.
Lukuvuodelle tai lukukaudelle kohdistuvan jäsenmaksun ja ulkojäsenmaksun suorittamisesta sekä niiden suuruudesta määrätään talousarvion käsittelyn yhteydessä seuraavaksi kalenterivuodeksi.
Osakunnan jäsen, joka ilmoittautuu yliopistoon läsnä olevaksi kevätlukukaudella, on velvollinen suorittamaan vähintään puolet jäsenmaksusta siten, kuin talousarvion käsittelyn yhteydessä on päätetty.
Osakunnan jäsenelle, joka eroaa osakunnasta tai yliopistosta syyslukukauden aikana, on hänen pyynnöstään maksettava takaisin puolet hänen kulumassa olleelta lukuvuodelta suorittamastaan jäsenmaksusta.
Hallitus voi kirjallisesta hakemuksesta vapauttaa jäsenensä jäsenmaksun tai sen osan suorittamisesta, jos hakija esittää päteviä syitä.
Osakunnan taloutta hoitaa hallitus apunaan taloudenhoitaja, joka on osakunnalle tili- ja vastuuvelvollinen.
Taloudenhoitajan tehtävänä on
1) hoitaa osakunnan kirjanpitoa ja tehdä tilinpäätös,
2) laatia hallitukselle ehdotus osakunnan talousarvioksi selontekoineen ja tehdä tilikertomukset siinä järjestyksessä kuin niissä on erikseen määrätty,
3) huolehtia osakunnalle tulevien maksujen perimisestä ja maksujen maksamisesta,
4) hoitaa osakunnan irtainta omaisuutta, mikäli siitä ei toisin määrätä,
5) pitää luetteloa osakunnan irtaimesta omaisuudesta ja erillistä luetteloa osakunnan taide-esineistä,
6) huolehtia omaisuuden vakuuttamisesta,
7) valvoa osakunnan julkaisujen taloudenhoitoa, sekä
8) toimittaa muitakin osakunnan määräämiä taloudenhoitoon kuuluvia tehtäviä.
Osakunnan kirjanpito on pidettävä noudattaen kaksinkertaista kirjanpitojärjestelmää ja siten, että vertailu talousarvioon on helposti suoritettavissa.
Osakunnan talousarvio laaditaan kalenterivuosittain. Sitä varten tulee osakunnan valio- ja toimikuntien, kerhojen ja virkailijoiden antaa taloudenhoitajalle erityisarviot seuraavan vuoden menoista ja tuloista viimeistään lokakuun loppuun mennessä.
Taloudenhoitajan tulee osakunnan tilien ja erityisarviosta saamiensa tietojen perusteella laatia talousarvioehdotus selontekoineen ja antaa se liitteineen hallituksen käsiteltäväksi viimeistään marraskuun 15. päivänä.
Hallituksen on valmisteltava täydellinen talousarvioehdotus perusteluineen ja selontekoineen viimeistään marraskuun 30. päivänä. Tämän jälkeen on ehdotuksen oltava vähintään viikon ajan osakuntalaisten nähtävänä ilmoitustaululla.
Osakunnan kokous käsittelee ja vahvistaa talousarvion. Yksinkertaisen ääntenenemmistön saaneista muutosehdotuksista päätetään seuraavassa kokouksessa hallituksen annettua niistä lausuntonsa.
Osakunta voi tilivuoden aikana päättää lisätalousarvion hyväksymisestä samassa järjestyksessä kuin varsinaisesta talousarviosta.
Talousarvioon otetun rahaerän siirtämisestä momentista toiseen päätetään samassa järjestyksessä kuin talousarviosta.
Hallitus voi ennen talousarvioon tai lisätalousarvioon otetun määrärahan suorittamista vaatia selvityksen sen asianmukaisesta käyttämisestä.
Osakunnan tilikausi on kalenterivuosi.
Taloudenhoitajan tulee jättää tilinpäätös ja sen liitteeksi yhdessä hallituksen kanssa laatimansa lyhyt kertomus päättyneen tilikauden taloudenpidosta tarkastettavaksi viimeistään maaliskuun 15. päivänä, ja muulloinkin joko toimesta erotessaan tai osakunnan vaatiessa tilintarkastusta.
Taloudenhoitajan tulee tehdä välitilinpäätös osakunnan tiliasemasta 30. päivänä kesäkuuta ja antaa se sekä yhdessä hallituksen kanssa laatimansa selostus osakunnan taloudellisesta asemasta osakunnalle ensimmäisessä syyslukukaudella pidettävässä varsinaisessa kokouksessa.
Tilejä ja omaisuuden hoitoa tarkastamaan osakunta valitsee joulukuun varsinaisessa kokouksessaan seuraavaa kalenterivuotta varten kolme tilintarkastajaa ja näille yhden varamiehen.
Tilintarkastajien tulee olla tiliasioihin perehtyneitä. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on osakunnalle tilivelvollinen. Ketään ei saa valita tilintarkastajaksi ilman hänen suostumustaan.
Tilintarkastajien on annettava vuotuinen tilintarkastuskertomus osakunnan hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen huhtikuun varsinaista kokousta, jossa tilinpäätös on esitettävä vahvistettavaksi.
Tilintarkastuksen tapahtuessa muulloin kuin tilikauden päättymisen johdosta tilintarkastajien on annettava tilintarkastuskertomus hallitukselle kaksi viikkoa sen jälkeen, kun tilit on jätetty heille tarkastettaviksi.
Tilintarkastuskertomuksen tulee sisältää lausunto
1) siitä, onko tilinpäätös laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten määräysten mukaisesti
2) siitä, antaako tilinpäätös oikeat ja riittävät tiedot osakunnan taloudellisesta asemasta
3) arvopaperien ja pankkitilien tarkastamisesta
4) velkakirjojen ja vakuuksien tarkastamisesta
5) omaisuudesta ja taide-esineistä laaditun luettelon tarkastamisesta
6) osakunnan kokouksen ja hallituksen kokouksen pöytäkirjojen tarkastamisesta taloudellisissa asioissa tehtyjen päätösten osalta
7) tilinpäätöksen vahvistamisesta
8) vastuuvapaudesta.
Jos tilintarkastajat katsovat olevan aihetta esittää muistutuksia, heidän tulee mahdollisuuksiensa mukaan tilintarkastuskertomuksessa esittää selvitys siitä, kuka missäkin tapauksessa on vastuussa.
Valvontatilintarkastajan on tarkastettava osakunnan kirjanpito, pankkitilit ja kassa vähintään neljä kertaa vuodessa sekä annettava tarkastuksista kirjallinen lausunto tilintarkastuskertomukseen liitettäväksi.
OSAKUNNAN VUOSIPÄIVÄ
Osakunnan vuosipäivä on marraskuun 16. päivänä sen muistoksi, että konsistorin pöytäkirjojen mukaan hämäläiset ylioppilaat mainittuna päivänä vuonna 1653 alistettiin ensimmäisen kerran inspehtorin valvontaan.
OSAKUNNAN VÄRIT JA TUNNUKSET
Osakunnan värit ovat valkoinen ja punainen.
Osakuntanauhan antamisesta ja käytöstä määrätään nauha- ja merkkiohjesäännössä.
Osakunta jakaa kunniajäsen-, kunnia-, ansio-, harrastus- ja riemuylioppilasmerkkejä, joista määrätään nauha- ja merkkiohjesäännössä.
Osakunnan lippu on valkoisen reunuksen ympäröimä punainen kenttä, jossa on keltainen sinivarustuksinen seisova ilves oikea etukäpälä kohotettuna. Ilveksen yläpuolella on saatteena kolme kuusisakaraista valkoista tähteä ja alapuolella neljä valkoista ruusua asetettuina yksi plus kolme.
Osakunnan lipun käyttämisestä päättää hallitus taikka kiireellisessä tapauksessa kuraattori.
OSAKUNNAN YHTEISTOIMINTA MUIDEN JÄRJESTÖJEN KANSSA
Osakunta voi solmia ystävyysliittoja ylioppilas- ja muiden järjestöjen kanssa. Näistä osakunnalle aiheutuvat tehtävät ja velvollisuudet määritellään erityisissä liittosopimuksissa.
Päätös tällaisen liiton solmimisesta on tehtävä kahdessa perättäisessä osakunnan kokouksessa, joissa kummassakin vähintään kaksi kolmasosaa läsnä olevista kannattaa ehdotusta. Liiton purkamisesta tai sopimuksen muuttamisesta päätetään samassa järjestyksessä.
Osakunta voi liittyä jäseneksi järjestöihin, joihin kuuluminen on sopusoinnussa osakunnan tarkoituksen toteuttamisen kanssa.
Päätös liittymisestä on tehtävä kahdessa perättäisessä osakunnan kokouksessa.
Järjestöstä eroamisesta päätetään samassa järjestyksessä.
KURINPITO JA JÄSENEN EROTTAMINEN
Jokainen osakunnan jäsen osoittakoon hyvää käytöstä ja täyttäköön velvollisuutensa osakuntaa kohtaan.
Osakunnan kurinpitovallan piiriin kuuluu sellainen osakuntalaisen tekemä rikkomus, joka on tapahtunut osakunnan tiloissa tai sen järjestämässä tilaisuudessa tai joka kohdistuu osakuntaan.
Osakunnan kurinpitovallan piiriin kuuluvat asiat käsittelee hallitus. Hallituksen jäsen ei saa ottaa osaa päätöksentekoon itseään koskevassa kurinpitoasiassa.
Kurinpitoasian vireillepanosta päättää hallitus kuraattorin esityksestä.
Saatuaan tiedon asiasta, joka voi antaa aihetta kurinpitomenettelyyn, kuraattorin on pyydettävä asianomaiselta selitys kohtuulliseksi katsomassaan määräajassa (alustava kuuleminen) sekä muutoinkin pyrittävä selvittämään asiaan vaikuttavat seikat.
Kuraattorin on heti, kun katsoo asian riittävästi selvitetyksi, ilmoitettava asiasta hallitukselle ja, mikäli katsoo siihen olevan aihetta, esitettävä kurinpitomenettelyn aloittamista. Hallitus voi päättää kurinpitomenettelyn aloittamisesta myös asiassa, jossa kuraattori ei sitä esitä, jos hallitus katsoo siihen olevan erityisiä syitä.
Jos asian käsittely hallituksessa ei johda kurinpitoasian vireillepanoon, siitä ei tehdä merkintää pöytäkirjaan.
Kurinpitoasian vireillepanon jälkeen hallituksen on kutsuttava rikkomuksesta epäilty osakuntalainen kaikkiin niihin kokouksiin, joissa häntä koskevaa asiaa käsitellään. Kutsu on toimitettava hänelle viimeistään viikkoa ennen kokousta.
Kurinpitoasia voidaan käsitellä ja ratkaista vaikkei rikkomuksesta epäilty kutsusta huolimatta saavu 1 momentissa tarkoitettuihin kokouksiin.
Hallituksen tulee pyytää rikkomuksesta epäillyltä selitys häntä vastaan nostetun asian kaikista kohdista (varsinainen kuuleminen) ja tarpeen vaatiessa kuulustella häntä sekä todistajia. Hallituksen tulee kaikin keinoin pyrkiä tasapuoliseen menettelyyn oikeaan ja tasapuoliseen ratkaisuun pääsemiseksi.
Hallituksen on päätöksen muodossa pöytäkirjassaan lausuttava, mihin rikkomukseen se on todennut epäillyn syyllistyneen sekä minkä kurinpitorangaistuksen se on määrännyt.
Jos päätöstä tehtäessä äänet menevät tasan, voittaa rikkomuksesta epäillylle edullisempi kanta.
Kurinpitorangaistukset ovat:
1) varoitus,
2) määräaikainen, enintään kolmen kuukauden pituinen oleskelukielto osakunnan tiloissa, sekä
3) osakunnasta kokonaan tai enintään yhden vuoden määräajaksi erottaminen.
Osakunnasta erottamisesta päättää hallitus päätöksellä, jota on kannattanut vähintään viisi jäsentä.
Kurinpitoasiaa ei voida saattaa osakunnan kokouksen käsiteltäväksi.
Osakuntalaisella, jolle hallitus on määrännyt kurinpitorangaistuksen, on oikeus seitsemän päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan saattaa asia inspehtorin tutkittavaksi. Hänen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on annettu postin kuljetettavaksi, jollei häntä ole muutoin tavoitettu.
Inspehtorilla on valta poistaa kurinpitorangaistus tai lieventää sitä taikka palauttaa asia hallituksen uudelleen käsiteltäväksi.
Inspehtorin tulee antaa kurinpitorangaistuksesta tehdystä valituksesta kahden viikon kuluessa kirjallinen perusteltu päätös, joka on liitettävä hallituksen pöytäkirjaan.
Jäsenen erottamisesta on viipymättä ilmoitettava yliopiston rehtorille.
Osakunnan ulkojäsenten ja entisten jäsenten kohdalla noudatetaan soveltuvin osin tämän luvun säädöksiä.
ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Osakunnan päätöksestä saa valittaa jokainen sillä perusteella, että hänen yksityistä oikeuttaan on loukattu. Osakunnan jäsen saa valittaa myös sillä perusteella, että päätös on syntynyt laista, asetuksesta tai säännöistä poikkeavassa järjestyksessä tai että se menee toimielimen toimivaltaa ulommaksi taikka on muuten lain, asetuksen tai sääntöjen vastainen.
Valitus on tehtävä inspehtorikollegille kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jona päätös on säännöissä määrätyllä tavalla asetettu nähtäväksi. Jos päätös koskee jotakuta henkilöä yksityisesti, hänen on tehtävä valitus saman ajan kuluessa saatuaan tiedon päätöksestä.
Päätöksestä ei kuitenkaan voi valittaa, jos se on luonteeltaan yksinomaan valmistelua tai toimeenpanoa.
Inspehtorikollegin tämän pykälän nojalla tehdystä valituksesta antamaan päätökseen voidaan hakea muutosta säädetyllä tavalla.
Osakunta voi antaa pysyväisluonteisia menettelyohjeita ohjesääntöinä, jotka on liitettävä osakunnan ohjesääntökokoelmaan.
Jos ohjesääntö halutaan kumota tai sitä muuttaa samalla lukukaudella, jolla se on annettu, on noudatettava 38 § 3 mom:n määräyksiä. Myöhemmin kumoamis- tai muutosehdotusta on käsiteltävä kahdessa perättäisessä kokouksessa. Ehdotus tulee hyväksytyksi, jos sitä molemmissa kokouksissa on kannattanut yksinkertainen ääntenenemmistö.
Näiden sääntöjen kumoamisesta, muuttamisesta ja niihin tehtävistä lisäyksistä päättää osakunta kahdessa perättäisessä kokouksessa.
Ehdotus on tehtävä kirjallisesti ja siihen on liitettävä muutettavan tai lisättävän säännöksen sanamuoto. Ehdotuksesta on mainittava kokouskutsussa, ja se tulee hyväksytyksi, jos se saa ensimmäisessä kokouksessa yli puolet ja jälkimmäisessä kokouksessa yli kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
Sääntöjen muutos on alistettava rehtorin vahvistettavaksi.
Nämä säännöt tulevat voimaan heti, kun yliopiston rehtori on ne vahvistanut.
| |||